• Nimittäin sellaisen tarvitsen selkään, oikeastaan kaksi. Mukavasti ristittynä, mikä pitäisi selkää suorassa, vetäisi hartioita taakse eikä antaisi vääntyä tai kääntyä miten sattuu. Aamulla kyllä oli selkä niin tuhannen juntturassa, kuin olla ja voi mutta heti kun Ressun selkään kapusin niin ei näkynyt nikamajumeja missään – yllätys. Ajatus kyllä oli jokaisessa…

    Continue reading →: Missä rautakanki?
  • Sivuja kasaillut, kuvauksia kirjoitellut ja aina uudelleen poistanut. Nyt melkein puolen vuoden jahkailun jälkeen päädyin ja ennen kaikkea uskaltauduin painamaan julkaise sivu -nappia. Se alkaa nyt – askel taas isompaan blogin kanssa. Lilyn puolelta omalle seinälle välillä laittelin linkkiä, mutta sekin sitten jäi kun siirryin tänne bloggerin puolelle. Meitähän pystyy…

    Continue reading →: Fb-sivut auki!
  • Ensimmäistä kertaa bloggaukseni aikana tulee tälläinen postaus, mutta nyt on aivan pakko! Tykkään lukea blogeja, etenkin näin myöhäisillasta ja erityisesti tyttärien päikkäriaikaan mutta listoilta puuttuu iso läjä mammablogeja! Hevospuolta seuraan paljon ja siellä on niin monta aarretta jo, vaikka koskaanhan niitä ei liikaa voi olla, mutta nyt kaipaisin lukulistoille äitien…

    Continue reading →: Linkitä blogisi!
  • Tänään kävin pitkästä aikaa maastoilemassa. Ensin oli tarkoitus mennä kentälle hommiin, mutta ajattelin että pakko päästä siitä maastoilukammosta eroon, mikä Mikin kanssa tuli. Ressu heti ensi metreillä kyttäsi milloin mitäkin, eniten kammoksui lehmiä jotka nököttivät laitumella pihatien varressa. 😀 Siinä hetken jouduttiin keskustella, mennäänkö vaiko ei ja vähän matkaa kuljettiin…

    Continue reading →: Maastoilua ja uusi banneri
  • Onni on omassa pihassa kolme vaahteraa. Syksy värjää normaalisti suhteellisen tylsän puun suureksi värejä pihaan tuovaksi massiiviseksi puuksi joka myös pudottaa kolmevuotiaalle samalla mieluista tekemistä – saattaahan ne myös lievästi äidinkin villiinnyttää. 😉Vähän extempore-meiningillä mentiin kuvailemaan Marian kanssa pihalle, vaikka todella kylmä tuuli meitä häiritsi aivan liikaa, mutta eihän se…

    Continue reading →: Alla vaahterapuun

Päätähtenä näyttäytyy -08 syntynyt lämminverinen ruuna Petu sekä omistajansa Anna.

Välillä myös remontoidaan 50-luvulla rakennettua rintamamiestaloa, höpötellään kissasta ja koirasta sekä harvemmin näyttäytyy meidän kaksi lastakin.