En tiedä onko muut huomannut saman ilmiön, mutta aina näin alkuvuodesta nousee paljon esiin tapauksia, jossa somettaja on ihan loppu. Onko se vaan ”vaalipuhetta” kun Somegaala on ajankohtainen ja ehdokkaat keräilevät ääniä yleisöltä vai onko se vain tämä talven loppu mikä puristaa ihmisestä viimeisetkin jaksamisen rippeet, ennen kuin kevät ja valo valtaa taas mielet?
Vaikka sometankin, en ota siitä painetta. Tässä eräs päivä huomasin että kappas, instagramissa yli 500 seuraajaa vaikka poistankin aika rankalla kädellä mahdolliset botit sitä mukaan kun ne huomaan, enkä edes kovin tosissani sitä tee. TikTokissa saavutettavuus ja näkyvyyden saaminen on ollut selkeästi parempaa sekä heittämällä helpompaa vaikka sinnekin tuuppaan videon paristi vuodessa. Jokainen seuraaja on tärkeä jokaiselle somettajalle, koska silloin tekee jotain mikä kiinnostaa ihmisiä. Metan algoritmit ei palvele nykyään oikein ketään enkä ole luonteeltani tyrkyttävää tyyppiä, joten esimerkiksi tarinoiden täyteen spämmääminen uusilla julkaisuilla ei kiinnosta, vaikka sillä ehkä saisi enemmän liikkuvuutta sinne puolelle.
Sitä vain miettii, että kuinka moni lopulta tekee somea yleisölle vaikka mainostaakin tekevänsä sitä itseä varten. Viestinnän ja markkinoinnin puolella se on taskussa kulkeva portfolio, mutta harva oikeasti sillä alalla on. Vaikka omalla alallakin esimerkiksi blogin pitämisestä on hyötyä, en sitä suoranaisesti mainosta missään. Voisin kirjoittaa asiatekstejä päivät pitkät, koska tykkään kirjoittaa mutta en tykkää nykypäivän mainostamisen ja markkinoinnin tyylistä yhtään. Pitäisi kasata portfoliota omista tekeleistä, mutta jo LinkedInin päivittäminen tuntuu raskaalta – pitäisi olla myymässä omaa osaamista ja linkkailla koko ajan jotain mitä on rakennellut ja tehnyt. Tämä on yksi osa sitä mun osaamista – handlaan WordPressin hyvin ja yksi päällä oleva projekti on yrityksen sivujen teko samaiselle alustalle, jossa aloitettiin sivu ihan nollasta ja rakennettu täysin asiakkaan näkemyksien mukaiseksi. Ne on mun markkinoinnin työkaluja ja minun itseni myyntivälineitä.
Mitä somettaja siis myy? Itseään – omaa brändiään, mikä taas tekee susta ”esineen” kaltaisen hahmon, josta luullaan että sitä saa rääppiä ja repiä miljooniin palasiin nimettömillä palstoilla. Olen itsekin joutunut hötölän katkerien ihmisten räävittäväksi ja helpommalla on päässyt, kun vaan tekee omaa juttuaan eikä tee itsestään numeroa muualla kuin siellä missä sitä tarvitaan. Ehkä tämä on herättely somettajia kohtaan, miten pitkälle kestät sen, että sua kohdellaan esineenä? Olisiko brändäys hyvä uudistaa sen verran, että mietit arvot uusiksi ja mietit onko kaikki se paha sen arvoista, että voit ja jaksat ylläpitää ”henkilökohtaista päiväkirjaa”. Se henkilökohtaisuus katoaa siinä kohden, kun seuraajia on ympäri maailmaa ja näyt mainoskuvissa.
pilvilinnoja.com 