Petun menot 2022

Olen tämän tyylisen postauksen tehnyt aiemmin 2018, mutta siltä ajalta on paljon muuttunut joten päivitellääs nyt hieman tilastoja. Asutaan siis isohkolla täysihoitotallilla Jyväskylässä eli kuivikkeet, heinät, kaura ja kivennäinen tulee tallin puolesta, kaikki muut tallipaikkalainen hankkii itse. Tallivuokraan kuuluu laidun kesäisin, maneesin, kentän ja harjoitusradan vapaa käyttö.

Huomiona vallitsevan maailman tilanteen takia esimerkiksi rehujen hinnat nousi pari kertaa, joten suoraan tämän hetkisillä säkkihinnoilla ei saa lukuja täsmäämään. ”Onneksi” on kalenterin tyhjät sivut lähes täynnä perus kuluseurantaa, josta oli helppo nämä kaikki luntata.

Vaikka vuokraajat maksaa oikeaa rahaa käynneistään, ei ne näillä kuluilla kata kuin hyvällä mäihällä tallivuokran päivähinnan. 8)

Aloitellaan listaus suurimmasta kuluerästä:

Tallivuokrat: 5600€

Seuraavaksi otetaan muut huoltoon liittyvät, eli kengitykset yms.:

Hieronta: 240€

4 x (60€ / krt sis. laaserin)

Kengitys: 507€

95€ / krt peruskengitys (ei uusita mitään) x 3

111€ / krt (kengitys + 4 kpl kesäkenkiä) x2

Raspaukset, rokotukset ja madotukset: 119€

Petu rokotetaan kerran vuodessa (40€ / krt)

Raspataan normaalisti 2 krt vuodessa.

Valmennukset: 100€

Löydettiin uusi vasta lokakuussa ja nyt alkuun valmentaudutaan vaan kerran kuussa joten vähäiset oli valmennuskulut tänä vuonna 😀

Rehut: 274€

Tallin puolelta tulevaa kivennäistä pitäisi syöttää reilu tuplat Primaan nähden, sen takia meillä oma kivennäinen käytössä.

Optimal 28€ / säkki (6 kpl)

Pure Protein 28€ / säkki (2 kpl)

Prima 28€ / säkki (2 kpl)

Jatka lukemista ”Petun menot 2022”

Varustepäivittelyä

Meillä vaihtui viime kesänä satula, kun edellinen tosiaan jäi liian kaarevaksi, mulle liian pieneksi ja Petu ei enää oikein halunnut liikkua sen kanssa. Olisi pitänyt kauheasti laittaa vällyjä, mutta silloin joustorungollinen satula ei toimi toivotulla tavalla. Olin jo tässä muutaman kuukauden ihmetellyt, kun mun istunta alkoi painumaan todella paljon etukenoon. Ei niinkään mäkkihyppääjä-asentoon asti, mutta lantio kippasi ja Petu siirtymisissä painui nopeasti lapojensa päälle. Viimeinen niitti oli, kun vuokraaja ratsasti ja aloin katsomaan että mua reilusti kevyemmän pehvan alla satula nousee takaa keventäessä. Satula oli mennyt liian leveäksi. Tallissa tutkaillessa muokattavaa edestä olisi sentin verran, etuosan korottajalla meni liian täyden tuntuiseksi joten päädyin ottamaan meidän lähellä asuvaan satulaseppään yhteyttä ja kerroin tilanteen.

Satula juuri tulleena heinäkuun alussa 2021. Huono kuvakulma, mutta tässä satula istui vielä hyvin, alle vuodessa etuosa oli painunut olemattomaksi.

Meillä oli ensimmäinen tapaaminen viikko sitten keskiviikkona (16.2.) jossa käytiin Petun tilannetta läpi, mitä hieroja oli löytänyt ja miltä Petu muuten vaikuttaa. Satula todentotta oli inasen liian leveä ja koko homman piti korjaantua täyttötoppauksella. Toisin kävi kun seppä alkoi kaivelemaan vanhoja villoja satulasta – siellä oli niin sanottua pomppuvillaa. Päädyttiin tekemään kokotoppaus satulaan, pomppuvilla ei ole tarkoitettu satuloihin sen helpon painumisen takia ja aiheuttaa helposti epätasaisuuksia paneeleihin. Meidänkin tapauksessa oikeaan paneeliin oli tullut ”patti” mikä painoi satulaa ja samalla mun istuntaa enemmän vasemmalle, mikä selittäisi taipumisvaikeudet ja vasemman puolen lihaksiston ongelmat. Lämpökameran tulosten mukaan istun keskellä satulaa tasaisesti (mä alkuun kyseenalaistin tämän ja vahvasti, mutta data ei valehtele :D)

Eilen satula tuli sitten pajalta viikon oltua siellä ja jo heti satula tuntui oman pehvan alla paremmalta. Laitettiin maneesilla kokeeksi ensimmäisen kierroksen jälkeen etuosan korottaja jotta seppä näki miten paljon laitetaan täytettä ja koko ajan vain tuntui paremmalta. Toisella kerralla kun maneesiin mentiin ja kiipesin jo kolmannen kerran selkään, oli se tunne aivan älytön. Petu pärski, kulki heti ensimmäisistä askeleista reippaasti, isosti ja koko kropan läpi, siirtymiset oli isoja ja todella lennokkaita eikä mun selkään sattunut missään vaiheessa. Petu oli muutenkin jo vähän helikopteri-tuulella, kovin lennokkaalla tuulella kylmenneen kelin takia mutta mä sain vaikuttaa siihen joka askeleella ilman että ampui johonkin suuntaan ja pysyi mun kanssa koko testauksen ajan. Mä sain mun rakkaan pomppupallon takaisin, meinasi itku tulla kun toinen oli niin onnellinen ettei mikään ahdista mistään! Ja mä edelleen istuin keskellä satulaa tasaisesti kaikissa askellajeissa. Oon ajatellut jo pidemmän aikaa, että istun miten sattuu.

Petu sai kehuja hienosta luonteestaan, hyvin opetusmestarimainen vaikka itsekin opettelee vielä, nöyrä ja rehellinen. Sitä se onkin, mun paras ystävä joka menee oman ihmisen kanssa vaikka kuuhun jos asiat muutoin on hyvin.

Meidän varusteissa on tapahtunut muutakin, heivasin nimittäin vanhat turvajalustimet kankkulan kaivoon ja joululahjaksi saadut Acavallon Arena Alupro -jalustimet tuli käyttöön vuoden vaihteessa.

Mulla alkoi ratsastaessa vanhojen jalustimien kanssa kipeytymään nilkat ja polvet, jalustimien piti olla aivan liian lyhyet jotta ei olisi kipeytynyt ja jalustimet väänsi mun jalan asennon todella inhottavaksi. Nyt ei enää väänny jalkaterä mihinkään, jalka pysyy stabiilisti paikallaan eikä satu. Voin vain suositella.

Ajatuksia uudesta kuolaimesta

Mä oon tässä 4,5 vuoden aikana vaihdellut ja etsinyt Petulle sopivia kuolaimia. Vaikeinta oli löytää sileälle kuolain, mikä ei olisi kauhean kova ja toimisi mahdollisimman pienellä otteella auttaen kuitenkin Petua tukeutumaan. Olin kuullut Jouhevan toiminnasta ja muutaman kerran olin heidän sivuillaan pyörinyt ja katsellut vaihtoehtoja kuitenkaan päätymättä mihinkään. Tuossa alkukesästä sitten kuitenkin aloin pohtimaan, että onko suora Happy mouth sittenkään meille se the kuolain. Petu oli suhteellisen hidas suusta, vaati lähes olemattoman tuntuman ja silti pakeni helposti tyhjäksi edestä tai sitten painoi eikä keventynyt, eli kaksi hiton huonoa vaihtoehtoa. Estekuolain on sileälle liian järeä, kun jarrua siinä on mahdottoman paljon vaikka onkin todella herkkä ratsastaa sillä kuolaimella.

Päädyin sitten ottamaan Jouheva.nettiin yhteyttä ja tiedustelemaan mitä suosittelisivat. Eihän kysyminen mitään maksaisi ja saisin kuitenkin miettiä ja punnita vaihtoehtoja. Sieltä sitten tarjottiin meille uudeksi kuolaimeksi Neue Schule Turtle Top oliivirenkaalla. Lueskelin kuolaimesta tarkemmin ja päädyin ottamaan vuokralle. Kolmessa viikossa sitä ehti kokeilla mun lisäksi vuokraaja ja Petu oli kyllä hyvä. Yhtään ei tuolla kuolaimella kestä kovaa vetävää kättä, mutta heti kun kuskilla ote hellitti niin tuli tuntumalle todella kauniisti. Myös pitkällä ohjalla on tuntumalla, mitä ei koskaan ennen ole ollut!

Päädyin sitten ostamaan kuolaimen vuokrausajan päätyttyä, jonka jälkeen estekuskikin pääsi kokeilemaan samalla kun pieniä kavaletteja otettiin. Kommentit olivat aika pitkälti: sileällä todella hyvä, hakee tuntumalle nopeasti mutta esteillä liian hidas. Petu hakeutuu ”kouluratsu”-moodiin helposti mikä esteillä taas haittaa hieman, kun pidätteet pitäisi olla nopeita ja sitä myötä esteelle lähestyminen on vaikeampaa verrattuna estekuolaimeen. Tämä oli myös sitä mitä olin itsekin huomioinut, hakeutuu helposti korkeampaan muotoon, mikä hieman hankaloittaa esteillä. Kokeilin tässä joku aika sitten mennä puomeja Petun kanssa sileän ohella, ja ei ne pidätteet läpi mennyt tällä kuolaimella, kun Petu kuumuu ja alkaa helposti rynnimään esteitä kohti. Pidätteet meni juuri ennen puomia läpi ja herra päätti sitten ottaa isomman loikan, kun mun pyynnöt tuli turhan myöhässä. Estekuolaimen kanssa tätä ei nykyään tapahdu, kun jää hyvin odottamaan jatko-ohjeita. Tietenkin omakin toiminta oli puomi-tehtävillä hieman hakusessa ja Petulla oli pidempi tauko ollut minkäänlaisista estetreeneistä.

Tässä kuolaimessa on paljon hyviä puolia, muunmuassa ei aiheuta pähkinänsärkijä-efektiä kun lukittaa vaakatasoon ja on ohut suupieliin asti, eli hammaslomasta toiseen on ohut. Petu on aina ollut hankala suustaan, mutta tämän kanssa on ollut pehmeä suustansa paitsi sunnuntaina kun oli turhankin paljon menossa ja poltti hermonsa tallin yhteen tammaan. Tämä on aina ollut vähän sellainen tyyppi, ettei kaikista tykkää ja valmennuksissakin viihtyi parhaiten vain punaisen ruunan seurassa, tammat ja ”väärät” ruunat oli ehdoton nounou. Kyllä se sitten siitä rauhoittui, kun jaksoi vaan itse keskittyä omiin hommiin ja antaa Petulle muuta ajateltavaa. Nyt on molempien käsien nimettömät rakoilla, eipä tule tämän jälkeen ratsastettua ilman hanskoja. 😀

Hiton satulahuolet

Ja näin pääsin minäkin kokemaan satulan sovitusrumban, ei ole todellista! Petun aiempi koulupenkki on huteroitunut (tiedä sitten mikä rungon todellinen tila oli jo silloin kun pepperonille tuli) ja nyt ollaan siinä pisteessä ettei sitä satulaa enää kenenkään selkään laiteta. Tai laitetaan, muttei elävälle – isäni tehkööt tytöille pukkihevosen ja sille sitten tuosta vanhasta satula. Tässä tosin sai taas todeta, että onneksi hommasin estepenkin alkusyksystä hyppyhommiin kun silloin oli ajatuksena kerta viikkoon jotain sen tyyppistä treeniä tehdä niin ei olla ihan täysin satulatta.

Eli ei tässä sinänsä kiire olisi löytää, jos vain mun selkä kestäisi sen estepenkin. Siinä on mun luikuille jaloille huonot tuet ja muutenkin mun istunta vaatii koulupenkin. Meidän valmentajakin nauroi viime valmennuksessa, että nyt kiireesti uusi koulujakkara – tuo sun istunta on ihan kamala tolla satulalla. Että niin, ei kehtaa estepenkillä edes silmän alle mennä sössimään.

Tähän pitäisi penkki löytyä 🤭

Nyt on ollut sitten kaksi eri mallista Wintecin satulaa testissä, toinen olisi voinut mennä romaanin ja kaaren vaihdolla, mutta mielummin ostan kerralla satulan, missä toppaukset menee edestä ihan taakse asti tasaisesti selän päällä eikä niinkuin tässä edellisessä, että toppauksen takareuna pyöristyy hieman liian jyrkästi ylös. Petun selkä on muutenkin malliltaan hankala, eikä auta että on nyt tässä viimeisen kuukauden aikana muuttunut jonkin verran. Pitkä ja korkea säkä, takaa aavistuksen nouseva selkä tuo omat vaikeudet satulan löytämiseen. Ja ennen kaikkea se, että pitää olla hiton halpa tai lähes täysin muokattava eikä toppaustarpeinen – nämä ei mahdu samaan pakettiin selvästikään millään tavalla. En todellakaan tässä vaiheessa ota tonnin saati yli satulaa, koska vaihtoon menisi jo ennen kesää jos vaan terveenä herra pysyy.

Maastoilussa estepenkki menee ihan ok, etenkin käyntimaastoja tehdessä, koulutuuppauksessa ei ollenkaan – viimeisimmän itsenäisen koulutreenin jälkeen selkä oli jumalattoman kipeä kolme päivää.

Hyvät ratsastussaappaat?

Ratsastus on omalla tavallaan yhdenlaista välineurheilua. Mutta tottahan se on – täytyy olla istuvat ja mukavat varusteet niin hevosella kuin ratsastajalla, jotta tehtävien suorittaminen olisi molemmille mukavaa ja mieluista. Ostin itselleni Topin vuokrausaikana jodhpurit ja chapsit, mitkä on palvelleet ihan hyvin nämä vuodet mutta vuodet on päässyt nakertamaan kenkiä sen verran, että vuotavat saumoista. Chapsit on kulahtaneet aika pahasti ja tuntuu että mulla menee tuolla yhdistelmällä tallilla tunti ylimääräistä aikaa, kun täytyy ränkätä vetoketjujen kanssa ja ärsyyntyä todella huonon istuvuuden vuoksi. Ne istui kyllä silloin hyvin, mutta kun läskit pohkeet muuttuu muskelipohkeiksi, ei ne meinaa enää asettua. Ja onhan ne lyhyet eikä tue jalkaa kunnolla.

Meille tänne Jyväskylään tuli Horzen myymälä ja käytiin alkuviikolla siellä pyörähtämässä. Parit saapasmallit oli esillä, mutta jotenkin kumpikaan ei tuntunut miellyttävän silmää, joten hyllyyn jäivät – ainakin toistaiseksi. Asiaa pohdittuani meidän reissun yli, päädyin siihen lopputulokseen että pakko mun on saappaat ostaa. Vaikka se meneekin tallilla silti siihen, että mun täytyy vaihtaa kenkiä mutta mukavuus ratsastaessa on tärkeämpää loppupeleissä. Talveksi pitää muutenkin uusia lähes koko varustus joka tapauksessa, mutta kesälle haluaisin hyvät varusteet kanssa. Joten nyt tarvitsen apua. Mistä kannattaa hommata saappaat? Etenkin hinta-laatusuhde täytyy ehdottomasti olla kohdallaan, sekundasta en rupea maksamaan mansikoita. Väriltään mieluiten mustat ja ei kumisia! Laitelkaa vinkkejä kommenttiboksiin! 🙂 Oon katsellut Hööksistä, Suomen ratsutarvikkeesta ja Horzen verkkokaupasta vähän sivusilmällä, mutta jos on joistakin noista suositella jotakin merkkiä tai mallia niin otan huomioon.