Mitä Lululle kuuluu?

Kaikki ulkokuvat otettu 21.7.2017

Lulu on elänyt hieman hiljaiseloa blogin puolella. Osittain siksi, että kasvaa ihan hurjaa vauhtia ja välillä on meno niin vauhdikasta ettei päivityskuviakaan ehdi ottaa kunnolla ajatuksen kanssa. Tosin instagramin puolelle päivittelen muutenkin meidän pikaiset arkijutut, joten se kannattaa laittaa seurantaan. 🙂 Mutta itse asiaan.

IMG_3257
Lulun ja Lumon päikkärihetki, nämä on ihan normaaleja nykyään.
Lululle tulee huomenna 10 kuukautta mittariin ja tähän aikaan on mahtunut todella paljon! Oli ensimmäiset juoksut touko-kesäkuun vaihteessa ja se oli todella rankka vaihe, ei vain meille vaan myös karvakakaralle. Leikkurin alle pääsee onneksi syyskuussa ettei tarvitse toisen kärsiä juoksuista enää, oli sen verran masentunut eikä millään tasolla oma itsensä. Juoksujen aikoihin iski myös mörköikä ja se vasta kauheaa olikin! Kaikelle piti haukkua, mikään ei ollut hyvä ja tututkin ihmiset aiheutti toiselle hirveät kilarit. Kissat on saanut olla vihdoin rauhassa, Lumo ja Lulu jopa leikkivät yhdessä eikä Nöpökään enää niin paljoa urputa Lululle mitä aikaisemmin.

SONY DSC

Ruokailujen suhteen ollaan päästy helpolla ja terrorisointiakaan ei mahdottomasti ole esiintynyt. Ainoastaan tyttöjen puinen junarata (mitäs jättävät lattialle..) on kärsinyt eniten ja muutama pehmolelu sekä nukke on saaneet huutia. Seinät, sohvat, lattialistat ym on säilynyt vahingoittumattomina, onneksi. 🙂 Helppo kakara ollut kaikin puolin.

Koulutus on tähän mennessä ollut yllättävän helppoa. Äidin puolelta tulevat vietit tosin välillä hankaloittaa, kun kaikki linnut näyttää ja odottaa lupaa noutamiseen ja paimentaa mielellään kaikkea ja kaikkia. Oli Lulu tällä viikolla yksi ilta mukana tallilla kun sain tytöt ja Nikon houkuteltua myös ja kyllähän tuo sateliittikorva mielellään paimensi hevosia vaikka oli liinassa varotoimenpiteenä kiinni. Kotona pystyy pitämään pihalla irti, mutta liekaan ”pääsee” jos ei korvat toimi ja on pelkkänä koristeena. Isältä taas periytynyt tosi voimakas vahtivietti ja suojelee mielellään, välillä turhankin hanakasti lenkeillä jos joku päihtynyt henkilö tulee vastaan, mutta nämä tilanteet kun ennakoi ajoissa ja ottaa kontaktin ennen ohittamisia, niin Lulu osaa käyttäytyä ihan mukavasti. 🙂

SONY DSC

Vielähän Lulu kasvaa ja lihaksia puuttuu, mutta kyllä pävittäin huomaa miten paljon penska kasvaa. Ja mulla on kamala pentukuume.. 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: