Ihana kamala talvi

Talvi ei todellakaan ole lempi vuodenaikani. On kylmä niin ulkona kuin sisälläkin, Petun liikuttamisesta tulee kamalaa välineurheilua loimittamisien suhteen ja sen, kuinka kauan pystyy ja viitsii liikuttaa. Ei saa liikaa, ettei hikoa tuhottomasti mutta niin että energiat kuluu ja se olisi millään tavalla järkevää. Lulu ei tarkene lenkkeillä kun tassut jäätyy ja tytöistä tulee pakkasukkoja vaikka kuinka pukee päälle.

SONY DSC

Mutta kummasti tuollainen pienikin valoilmiö, joka valaisee uudelleen sisustetun olohuoneen saa mielentilan kohenemaan ja tulee ihan ihmeellisiä inspiraatiopuuskia. Tänään esimerkiksi tytöt ovat kotona, Marian kanssa käytiin lääkärissä kun viikko ollaan vaan sairasteltu ja loppua ei näy. Nyt sitten keuhkoputki tärisee ja kurkku kuulemma todella kipeä. Oli kuitenkin pakko tarttua kameraan kun pienikin valo mitä ulkona on, tuo jotain ihanuutta kotiin – kiitos isohkojen ikkunoiden ja avaran tilan. Toisaalta valoilmiö aina muistuttaa ällöttävistä 70-80 -lukujen karvatapetista, jonka vaihtoon laittamista olen odottanut ja himoinnut jo 2,5 vuotta. Ehkä kesällä?

SONY DSC
Sain itselleni ”some” nurkan. Nyt saa bloggailla suht rauhassa. Kunhan nuo karvaseinät ei ärsyttäisi niin paljoa. 😀
SONY DSC
Jonkun kynnet pitäisi leikata – taas

Mitäs teille kuuluu? Kuuluuko talvi inhokkeihin vai suosikkeihin? 🙂

Lulu 1v!

Miten on tämä aika hujahtanut niin nopeasti? Juurihan meille kotiutui sellainen pieni pallero, joka näytti enemmänkin pehmolelulta kuin isoksi kasvavalta koiralta. Höttöinen pentukarva, isot tassut lyhkäisissä töppöjaloissa ja pitkässä ruumiissa. Pieni piiskahäntä ja elämäniloa kuin pienessä kylässä. Muistan vieläkin, kun matkattiin Saloon katsomaan Lulua – pieni musta luppakorva joka oli ihan mahdottoman uhmakas ja emoaan kiusaava riiviö, jonka tätikin sai huutia ihan huolella. Samalla kun veljensä oli meidän rapsutettavana ja puuhasi omiaan, oli Lulu haastamassa koko ajan joko emoaan, tätiään tai veljeään painimatsiin. Siitä ajasta ei ole paljoakaan muuttunut, Lulu on edelleen sellainen räyhä Ralf joka aamuisin heti sängyssä painimatsiin haastamassa kun nippa nappa on edes silmiään auki saanut.

IMG_2308
Ensimmäinen kuva, mikä nähtiin
IMG_2310
Automatkalla kohti kotiin 24.11.2016, ikää 8 viikkoa
IMG_2341
Kotiutumisesta seuraavana päivänä Lulu kiintyi Mariaan. 25.11.2016
SONY DSC
3. joulukuuta. Istu -käsky hallussa jo ulkona, ikää 9 viikkoa.
IMG_2432
10 viikkoinen 9. joulukuuta
SONY DSC
14 viikkoinen 2.1.2017
SONY DSC
15 viikkoinen 9.2.2017
IMG_2868
6 kk 2.3.2017
IMG_3078
7 kk 12.4.2017
fullsizeoutput_45b
8 kk 21.5.2017
fullsizeoutput_494
24.6.2017 – Lulu 9kk ikäisenä saman korkuinen kuin 7 vuotias uros joka on iso 😀
SONY DSC
21.7.2017
IMG_3430
2.8.2017
SONY DSC
25.9.2017 – Lulu 1v.

Vaikka välillä on ollut hankalia hetkiä, etenkin juoksujen aikoihin ja lähes heti niiden loppumisen jälkeen alkoi kunnon uhmakausi, niin en vaihtaisi mitään pois. Lulusta on tytöille tullut todella tärkeä, Maria pystyy jo kotipihassa ja tuossa lähimetsässä taluttamaankin, kun Lulu lyllertää perässä niin hitaasti että jopa Marialla menee hermot. Liikenteen seassa taluttamiset hoitaa aikuiset, kun Lulu on todella voimakas ja ei tarvitse kuin mopo-jonnen mennä ohi, niin on aikuisellakin piteleminen. Pihassa ja kotitiellä on vielä ok Marian taluttaa, kun liikennettä ei juurikaan ole. Iso tyttö Lulu on ja kasvaa vain, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vaikka välillä tuntuukin, että on pieni koira, niin kyllä sitä nopeasti tippuu takaisin maan pinnalle kun Lulun ja Nikon veljen koiran laittaa vierekkäin. Nyt vain toivotaan, että saadaan monen monta vuotta pitää Lulu perheessä terveenä. 🙂

Lulu muuttui oudoksi

Parin päivän aikana Lulu on ollut todella omituinen ja aivan erilainen kuin normaalisti. Kissatkin on alkaneet käyttäytymään oudosti Lulun lisäksi. Eniten huomiota on herättänyt Lulun pakkomielteisesti ilmenevä halu suojella mua kissoilta. Lumo ei saisi nukkua sängyssä, Nöpö ei saisi olla mahan päällä eikä Vili saisi olla Nikon assarina. Nöpölle etenkin on aina ollut todella tärkeää saada löhötä sylissä eikä sitä ole koskaan kielletty, mutta nyt Lululle on tästä tullut joku mahdoton ongelma. 

Nöpö päikkäreille ja Lulu heti paikalla vahtimassa
Välillä sitä vain unohtaa, että tuo akka on vasta muutamaa päivää vajaa vuoden ja henkinen kasvu on vielä totaalisen kesken. Vahvat rodut lisäävät vielä soppaan oman mausteensa, kun hakee omaa paikkaansa laumassa. Dominoiva, kasvuvaiheessa oleva narttu ja itsetietoinen, arvokkuutensa tietävä vanhin kissan rotjake on kieltämättä aika mielenkiintoinen yhdistelmä eikä tappeluilta olla vältytty. Tähän komboon kun lisätään arkajalka joka lähtee paikalta välttääkseen kahinat ja kissa, josta tulee mieleen kaksoispersoonan omaava ihminen, on tässä ollut aikamoinen sirkus pyöritettävänä.

Kyllä me Nikon kanssa jo vitsailtiin pelkästään kissojen muuttuneen käytöksen pohjalta, että pitääkö tässä raskaustesti tehdä, kun koko lauma on ihan sekaisin. 😁 Mutta toisaalta, kun Lulun luonne on muuttunut niin paljon tässä vuoden aikana, arasta ja epävarmasta rohkean itsevarmaksi, on kissat kokeneet sen uhkana. Nöpö tietää paikkansa ja pitää myös nuoremmat tietoisina omista paikoistaan.

Mutta kaikesta huolimatta, nukutaan yhdessä päikkäreitä.

Koulutuksen merkitys korostuu näihin aikoihin paljon, kun paikoitellen akka koittaa välillä myös meitä tiputtaa alemmas arvojärjestyksessä. Kyllä se tästä, tiesimme mihin ryhdyttiin kun Lulu ostettiin ja varauduttiin jopa pahempaan ”uhmaamiseen” mitä tähän mennessä on saatu vastaan.  

Te kysyitte, minä vastaan – osa 2

Ensimmäisestä osasta tuli niin pitkä, että tässä tulee loput kysymykset. Olkaa hyvä.

Lapset & yleiset

Mitä touhuat lasten kanssa päivisin?

Arkisin mulla on aika kortilla, mutta ennen töihin lähtöä vaihdetaan kuulumiset ja leikitään tai katsotaan lastenohjelmia. Kelien salliessa jäädään ulos kun tullaan hoidosta kotiin. Välillä tytöt on mun mukana töissä, jolloin saan enemmän aikaa olla likkojen kanssa. Viikonloppuisin tehdään perheen kesken kaikkea, milloin käydään hoplopissa tai muissa leikkipaikoissa, mummola ja pappala kierretään, käydään ulkona syömässä, leffoja töllätään, leikitään, tehdään pihahommia tai reissataan Marian kummitädille Tampereelle.

IMG_2960

Onko tytöt miten paljon päiväkodissa ja jos ovat siellä niin mitä teet silloin kun he ovat hoidossa?

Tytöt on 5 päivää viikossa hoidossa perhepäivähoitajalla 8-15, nyt kun Marialla on noita omia juttuja tai hoitajalla jotain koulutuksia sun muita, niin silloin on lyhyempiä päiviä tai vapaapäivä. Tytöt oli hetken keväällä varahoitajalla, kun oma hoitaja opiskeli mutta päädyttiin ettei enää laiteta varahoitoon vaan pidetään kotona.

Hoidan Petun kuivikkeet ja rehut valmiiksi, käyn ruokakaupassa, pidän kämpän kunnossa jne. Välillä käyn kaverilla kahvilla, mutta olen niin huono lähtemään mihinkään, niin on jäänyt vähemmälle. Myös remppahommia teen, kun tytöt hoidossa ja puuhailen Lulun kanssa. Joskus käyn myös päivästä liikuttamassa Petun, jos tiedän tyttöjen tulevan illalla mukaan tallille.

Mitä työ suunnitelmia sinulla on nyt kun et hevoshommistakaan palkkaa saa?

Mistähän tuollainen ajatus, etten saa palkkaa? 😀 Palkkaa saan ja raha-asiat ei tämän enempää kuulu blogiin, mutta työsuunnitelmat on auki. Pyörittelen oppisopimuksen ja kaupan kassan välillä.

Millaisena näet elämäsi 5v päästä?

En ollut varma, oliko tämä tarkoitettu yleisellä tasolla vai hevospuolella, mutta vastataan yleisesti. 5 vuoden päästä toivottavasti remontit tehty, tosin julkisivun totaaliremontti tulee vasta 15-20 vuoden päästä, mutta muilta osin olisi kaikki tehty. Meillä olisi toinen koira Lulun seurana ja Mia aloittaa koulun. Mulla vakioduuni hyvällä palkalla (heppahommilla kun ei rikastu vaikka miten asiaa pyörittelisi) ja toivon mukaan selkä niin kunnossa kuin sitä enää tästä tilanteesta saa. Oma hevonenkin olisi tullut kuvioihin.

Lulu

Millaisia suunnitelmia sinulla on koiran kanssa, harrastatteko jotain tai oletko aikeissa aloittaa sen kanssa jotain?

Lulun kanssa tarkoitus jossain kohdin aloittaa taakanveto-juttuja, kunhan ollaan ensin kuvattu koko koira. En halua lähteä vedättämään painoja, jos luusto on huono ettei tule turhaan huolia ja kipuja. Kova tyttöhän se on nenää käyttämään, jotain jäljestämis-juttujakin ollaan mietitty. Nyt on pääasiallisena ollut tuo tottelevaisuus työn alla ja perus arjessa toimiminen. Ensi kesänä viedään petotesteihin.

SONY DSC

Minkä kokoinen teidän koira nyt on ja minkä ikäinen?

Painoa on nyt about 23-25 kiloa, korkeutta suunnilleen 52-55 cm ja pituutta senkin edestä. Lulu on syntynyt 25.9.2016 eli on nyt 11 kuukautta ja rapiat päälle. Ollaan painossa nyt siinä kohdin, mitä kasvattaja veikkasi aikuisiän minimipainoksi.


Kiitos vielä kysymyksistä, näihin oli ilo vastailla. Ja muutenkin kommenttilaatikko on heränyt kivasti, kiitos siitä teille lukijat. 🙂 Jatketaan samalla mallilla, ja muistuttelen vielä että jos ette seuraile instassa niin kannattaa laittaa seurantaan. Sinne päivittelen useammin Petun liikutuskuulumisia, Lulusta, mukuloista ja muusta kuin blogiin. 🙂

Mitä Lululle kuuluu?

Kaikki ulkokuvat otettu 21.7.2017

Lulu on elänyt hieman hiljaiseloa blogin puolella. Osittain siksi, että kasvaa ihan hurjaa vauhtia ja välillä on meno niin vauhdikasta ettei päivityskuviakaan ehdi ottaa kunnolla ajatuksen kanssa. Tosin instagramin puolelle päivittelen muutenkin meidän pikaiset arkijutut, joten se kannattaa laittaa seurantaan. 🙂 Mutta itse asiaan.

IMG_3257
Lulun ja Lumon päikkärihetki, nämä on ihan normaaleja nykyään.
Lululle tulee huomenna 10 kuukautta mittariin ja tähän aikaan on mahtunut todella paljon! Oli ensimmäiset juoksut touko-kesäkuun vaihteessa ja se oli todella rankka vaihe, ei vain meille vaan myös karvakakaralle. Leikkurin alle pääsee onneksi syyskuussa ettei tarvitse toisen kärsiä juoksuista enää, oli sen verran masentunut eikä millään tasolla oma itsensä. Juoksujen aikoihin iski myös mörköikä ja se vasta kauheaa olikin! Kaikelle piti haukkua, mikään ei ollut hyvä ja tututkin ihmiset aiheutti toiselle hirveät kilarit. Kissat on saanut olla vihdoin rauhassa, Lumo ja Lulu jopa leikkivät yhdessä eikä Nöpökään enää niin paljoa urputa Lululle mitä aikaisemmin.

SONY DSC

Ruokailujen suhteen ollaan päästy helpolla ja terrorisointiakaan ei mahdottomasti ole esiintynyt. Ainoastaan tyttöjen puinen junarata (mitäs jättävät lattialle..) on kärsinyt eniten ja muutama pehmolelu sekä nukke on saaneet huutia. Seinät, sohvat, lattialistat ym on säilynyt vahingoittumattomina, onneksi. 🙂 Helppo kakara ollut kaikin puolin.

Koulutus on tähän mennessä ollut yllättävän helppoa. Äidin puolelta tulevat vietit tosin välillä hankaloittaa, kun kaikki linnut näyttää ja odottaa lupaa noutamiseen ja paimentaa mielellään kaikkea ja kaikkia. Oli Lulu tällä viikolla yksi ilta mukana tallilla kun sain tytöt ja Nikon houkuteltua myös ja kyllähän tuo sateliittikorva mielellään paimensi hevosia vaikka oli liinassa varotoimenpiteenä kiinni. Kotona pystyy pitämään pihalla irti, mutta liekaan ”pääsee” jos ei korvat toimi ja on pelkkänä koristeena. Isältä taas periytynyt tosi voimakas vahtivietti ja suojelee mielellään, välillä turhankin hanakasti lenkeillä jos joku päihtynyt henkilö tulee vastaan, mutta nämä tilanteet kun ennakoi ajoissa ja ottaa kontaktin ennen ohittamisia, niin Lulu osaa käyttäytyä ihan mukavasti. 🙂

SONY DSC

Vielähän Lulu kasvaa ja lihaksia puuttuu, mutta kyllä pävittäin huomaa miten paljon penska kasvaa. Ja mulla on kamala pentukuume.. 😀