Fiiliksiä ja Mikin kuulumiset

Tänään oli ensimmäinen työpäivä ja ei jestas oon ihan jumissa! 6 tuntinen päivä venyi yli 8 tuntiseksi ja sen kyllä jalat kertoo erittäin hyvin.
Itse työpäivä oli todella mukava ja vaihteleva. Suhteellisen kevyttä mutta silti tallihommien luonteeseen kuuluen todella fyysistä! Aamu alkoi karsinoiden siivouksella, joita mulle oli 5 ja pomoni vaimo otti toiset viisi. Siitä sitten tyrkättiin hepoja kouraan tarhaan vietäviksi. Eräs tamma oli ensimmäisenä vuorossa, jolla oli kyllä menohaluja vähän suuntaan ja toiseen eikä itsellä tuntunut olevan yhtään voimaa käsissä, joten oli aikamoinen homma viedä varsojen perään huutavaa tammaa laitumelle, joka on hemmetin iso sekä vahva! Huhhuh.
Seuraavaksi lähti tallin vanhus, 29 vuotias ori joka lopsutteli todella nätisti vierellä vaikka varoiteltiin että saattaa ottaa vauhtia, kun tajuaa pääsevänsä ulos. 😀

Sitten otettiin 4 vuotias ori. Rakastuin ihan satasella tähän pölvästiin, oli jotenkin yhtä adhd mitä itsekkin olen ja kamala halu tehdä ja häseltää oli kova. Puolet matkasta tarhaan ”Herra Ori” kulki sivuttain, kun halusi pitää riimunnarua suussa. 😀

”Herra Ori”

Loppupäivä menikin ruokien teossa, heinien viennissä ja laittelemisissa sekä vesien vaihdossa. Pääsinpä seurustelemaan varsojenkin kanssa, oli kyllä sellaiset uteliaat kaverit vastassa että ei ole tosikaan! 🙂 Todella symppiksiä, iski ihan heppavauvakuumekin.

Varsat 🙂

Sitten Mikin kuulumisiin!
Eilen kävin tosiaan pojan liikuttelemassa. Oli saanut kerätä kaksi päivää virtaa pönttöön ja sen kyllä huomasi. Päätin ennen maastoon lähtemistä pyörittää Mikkiä pihassa, jotta olisi varmasti kuulolla ja pahimmat höyryt päästäneenä jaksaisi keskittyä maastossa sitten itse tekemiseen.
Alkuun jälleen kaikki mahdollinen pelotti ja päätin sitten suosiolla taivutella, pysäytellä, väistättää – kaikkea mitä mieleen juolahti. Saatiinpa siinä sitten Mikin keskittymismode hyvin päälle ja saatiin niin upeita ristiaskeleita väistöissä aikaiseksi että meinasi pojalta jopa tasapaino vähän herpata. 🙂

Maastoon lähdettiin pitkästä aikaa täysin rennon ja selän läpi kulkevan kaverin kanssa! Kierreltiin metsäteitä ja otettiin paljon siirtymisiä niin askellajista toiseen kuin myös niiden sisälläkin. Huomaa että Mikki on saanut lihasta lisää, kun jaksaa kantaa itseään pidempään ravissa, niin koottuna kuin lisätyssäkin. Laukka myös pyörii paremmin ilman, että kaahotetaan menemään ja myötää myös siinä paremmin kuin ennen.
Itsellä tosin on lonkka taas ihan älyttömän jumissa, jonka takia vasemmassa laukassa meinasi mennä ristilaukaksi, mutta saatiin se korjattua heti pois.

Onneksi Mikin omistaja kävi tänään tekemässä kevyen lenkin, ettei mene lihakset jumiin kun eilen oli suhteellisen rankka treeni. Onneksi Topin kanssa oppi arvostamaan pitkiä alku- ja loppukäyntejä!
Ensi viikolla pitäisi päästä taas käymään, mutta riippuu miten nuo työvuorot menee. 🙂 Ehkä se jotenkin saadaan onnistumaan. Tänäänkin olin vasta vähän ennen kuutta kotona, joten ei paljoa jäänyt aikaa Marialle ennen likan nukkumaanmenoa. Tähän päälle jos olisin käynyt vielä ratsastamassa, niin olisin ollut varmaan vasta nyt kotona.. Vapaapäivää odotellessa!

Nyt jatkan kyllä sohvalla lusmuilua, aamulla hommat sitten jatkuu taas ja pääsen muistelemaan valjastusjuttuja, jes! 🙂