Tälle päivälle tuli vähän tälläinen yllätys liikutus, kun alunperin piti hoitaa hevoset aamulla mutta eiliset päikkärit vähän pilasi kaikkea, joten A oli saanut jonkun tekemään aamuruokinnat mutta kävin silti sitten illasta ratsastamassa.
Sain edelliseen postaukseen tosi hyviä vinkkejä oman ryhdin suhteen ja pääsin tosissani niitä testaamaan. Tunnin lenkillä havahduin löytämään itseni tuijottelemasta Mikin niskaa suunnilleen 10 kertaa matkalla talli – laukkarata – talli. Nyt kun asian tajusi ottaa silmien alle, niin kyllä se sieltä poistuu! 🙂
Mikki tosin oli taas jotain aivan älytöntä.. Vaikka kuinka hiljaa istuin selässä, kannattelin käsiä ja pidin rentoina sekä myötäävinä samaan aikaan ja jalatkaan elänyt omiaan ollenkaan, kuljettiin selkä notkolla ja kytättiin aivan kaikkea! Laukkaradalle vievä tie ollaan koluttu jo niin monta kertaa läpi, niin ei – siellä pelottaa silti kaikki! Tukki, ihmiset, peltoaukio ja metsänreuna. Jopa auton pölykapseli oli jotain niin järkyttävää olevinaan, että liinat kiinni ja yritti olla sitä mieltä ettei ohi mennä. Ja koiran ulkoiluttaja käveli vastaan – pakki päälle kun oli niin kammottavaa.
 |
| 9.8.2014 |
Laukkaradalla treenit sujui ihan jees – laukka oli tänään paras mikä oikeesti toimi. Ravissa tuli rentoja hyviä pätkiä, mutta kun se metsä, hiekkatie ja ne mutkat, huoh! Täytyy varmaan nyt koittaa kehittää jotain stressilomaa Mikille, kun tuntuu että sillä joko pää leviää kohta tai sitten sillä on vain turhan vilkas mielikuvitus. Eikä tähän kaiken päälle auttanut asiaa se, että jokin örkkimöttiäinen lensi puremaan Mikkiä korvasta! Taisi olla liikaa eilinen, aivan liian monta uutta asiaa kerralla.
Ja kyllä, uskokaa tai älkää niin Mikki on ihan superherkkä kaikelle! Ääni petti hetkeksi niin meinasi siitäkin saada hepulin, kun olin hakemassa tarhasta. Tulee Miketsusta ihan Gilda mieleen, molemmat kunnon tikittäviä aikapommeja, huh. N sanoi kyllä hyvin eilen ”Sä taidat vetää puoleesi noita aina vain kummallisempia hevosia” – heh, vissiinkin joo. Jokin niissä viehättää, ainakin tasapaino paranee kun tiedä koskaan millon tulee sivuloikkaa tms. 😉
pilvilinnoja.com 
Pakko hieman puolustaa gildaa kun aina ottaa silmään kun siitä mainitset noin. Gildan tuntevana en kyllä sanoisi tikittäväksi aikapommiksi 😀 luppoinen hauska hevonen kun vaan käsittelijä varma ja ei jätä yksin selviämään tilanteeseen tai ole epäselvä. Puuppolassa talleja tein ja siellä alusta asti tutustuin tammaan kun se sinne tuli eikä se mikään idiootti ollut kun vain itse oli läsnä. Ja mitä sen ratsutusta näki niin hieno ratsu aina kun näin kun liikkui kentällä. Herkkä ja hieno hevonen joka vain oli epävarma ja tarvitsi tunnun että ihminen on läsnä eikä pieni hevonen jää yksin kävelemään tarhaan 🙂 ei saa siis hevosta moittia jos itse ei ymmärrä tiettyä yksilöä kuinka toimii.
TykkääTykkää
Väitinkö jossain kohtaa, että Gilda olisi idiootti tms? Gilda oli superherkkä sekä aavistuksen ovela tyttö, joka kyllä osasi yllättää monessakin tilanteessa. 🙂 Paljon talleja tein itsekkin Puuppolasta alkaen ja voin käsi sydämellä sanoa hymyillen, että vaikka Gildan kanssa sattui ja tapahtui niin maasta kuin selästäkin käsin, on se hieno tamma vaikka kipakka olikin. 🙂
Gilda opetti mulle osaltaan tosi paljon, vaikkei moni sitä uskokkaan 🙂
TykkääTykkää