”Pikku”haaveri joka veti saikulle

Edellisessä postauksessa kerroin tästä meidän vasemman takajalan haaverista, mikä tuli kun uusi hevonen tuli ruunien laitumelle. Meidän tuurillahan parin päivän sisällä tuli etujalkaan uusi haava ja ollaan oltu tähän päivään asti sairaslomalla.

Ensin turvotteli epämääräisesti takajalka, joka rauhottui hyvin parissa päivässä vaikka ilkeän näköinen olikin (kuva löytyisi, mutta jätetään julkaisematta kun voi herkille aiheuttaa pahaa oloa). Mutta sitten saman viikon sunnuntaina oli ikävämpi yllätys vastassa, nimittäin oikeaan etujalkaan oli tullut haava.

Haava heti etupolven yläpuolella

Se ei sitten ollutkaan mikään kovin helppo hoidettava jo pelkästään sijaintinsa vuoksi. Pintelit ei pysyneet paikoillaan eikä Petun pääkoppa olisi kestänyt koppihoitoa yhtään. Riskillä laitumelle parantelemaan ja joka päivä haavan huuhtelut, muut puhdistelut ja mömmöjä. Kävelyä jalka ei missään vaiheessa aristanut, ravissa ympyrällä alkoi tahdittamaan lähes tulkoon heti. 1,5 viikkoa ollaan hoidettu ja höösätty jalan ympärillä ja tänään pitkästä aikaa kokeiltiin miten suhtautuu treeniin. Petulla on mennyt tässä linkuttamisen myötä lihakset aivan jumiin, kun täydestä treenikunnosta joutunut kävely/seisotus-lomalle.

Pysäytyskuva videolta, joten laatu sen mukainen.

Meidän ykkösvuokraaja kävi ottamassa puomeja, toiselle pitkälle sivulle hyvin tiukoilla väleillä ja toiselle lähes överi pitkille väleille. Alkuun tultiin käynnissä, sitten hiljalleen koitettiin ravissa että miltä tuntuu. Petu liikkui hyvin mielellään ja vauhdikkaasti mikä sitten edesauttoi että takapään lihasjumi aukesi, jes! Etujalka ei reagoinut liikkeeseen mitenkään, joten tehtiin mahdollisimman vähän loppuajastakin ympyröitä ja keskityttiin Petun suoruuteen. Palaute oli kuskilta hyvää, oli kevyt ja herkkä vaikka ulkoapuihin reagointi oli hitaanpuoleista (perään tuli kyllä heti kommentti että jos itse olisi ollut tarkempi niin olisi ne avut menneet paremmin läpi). Näin mä sain keskityttyä liikkeeseen ja olemukseen.

Tästä päästään hiljalleen palailemaan treenien pariin. Niin kauan kun on avohaava, ei rasiteta liikoja ja hoidetaan asiaan kuuluvalla tavalla. Jos ei lähde parin viikon sisällä helpottamaan mihinkään suuntaan tai alkaa näyttää tulehtumisen tai märkimisen merkkejä, niin sitten eläinlääkärin konsultointia. Onneksi ei ole missään vaiheessa näyttänyt tulehtumisen merkkejä (tällöin olisi ell pyydetty hetimiten paikalle) eikä märkää erity, joten nyt vaan sinnikkäästi hoidellaan kotona.

3 vastausta artikkeliin “”Pikku”haaveri joka veti saikulle”

  1. Sattuu ja tapahtuu! Onneksi ei pahempaa. Toipuminen taisi sujua ilman tulehduksia? Joko olette päässeet reeneihin kunnolla kiinni? 😊

    Tykkää

    1. Hyvin sujui ja onneksi pärjättiin ilman antibiootteja. Treeneihin ollaan valuttu hiljalleen ja hyvinpä Petu kulkee, lauantaina oli hieronta josta saatiin lupa kunnon treeniin eli ei tullut lihaksistoon mitään isompaa. 🙂

      Tykkää

      1. Tosta hieronnasta (ja Petun lihashuollosta) ois mielenkiintoista kuulla enemmän. Winkki witonen 😁

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: