Oon joko todella hullu tai tyhmä, kun en peruuttanut vaan menin kokeilemaan tikulla jäätä. Lopputulemana oli torstai pelkkää hermosärkyä täynnä. Mulla edeltävänä lauantai-iltana selkä sanoi sopimuksen vaihteeksi irti ja sunnuntain aamutallin jälkeinen kotimatka oli todella kamala ja koko sunnuntai menikin täydellisessä lääkepöllyssä. Ajattelin että kyllä se selkä yhden valmennuksen kestää, kun loppuviikosta ei välttämättä tarvitse ratsastaa, kun Petun vuokraaja kävisi torstaina ja estekuski todennäköisesti perjantaina, viikonlopun Petu liikkuu maastakäsin. Onneksi meidän tiimiin kuuluu huipputyypit ja tallilla kaikki ovat tarjonneet Petun päivittäisten askareiden hoitoapua jos näyttää siltä etten pääse itse kivuiltani tallille. Oli kyllä täysin oikea tallivalinta, ei voi muuta sanoa!
Mutta sinne valmennukseen. Keskiviikkoinen oli meidän toinen kerta tämän valmentajan silmän alla. Vaihdeltiin kuulumisia ja lähdettiin jälleen työstämään sitä tuttua peruskauraa, eli Petun lapojen nostoa ja takaosan käyttöä. Petskulla on ollut jo jonkin aikaa tapana kovettaa oikea kylki täysin ja kulkea kaarteissa ja kulmissa lapa edellä niin kovaa kuin pääsee samalla ollen todella raskas edestä. Alkuverkassa tehtiin tällä kertaa avoa pitkällä sivulla ja jokaiseen kulmaan voltti jossa piti saada Petun lavat ylös ja taipumaan rehellisesti mun pohkeen ympärille. Vasen kierros niin avoissa kuin volteillakin oli helpompi, oikea kylki oli kuin tiiliseinä ja tuntui etten saa apuja menemään mitenkään läpi. Ravissa aluksi tehtävänä oli tehdä ensin avo toisella pitkällä sivulla käynnissä, kulmaan voltti josta siirtyä raviin, kulmassa voltti ja siitä avoon toiselle pitkälle sivulle ja jälleen kulmaan voltti ja siirtyä käyntiin. Lopuksi koko tehtävä tehtiin ravissa molempiin suuntiin ja ei jessus oli hirveää oikeaan kierrokseen, kun herra päätti lähteä kuin raketti heti voltilta ja pidätteet menneet läpi lainkaan. Tilanne rauhoittui, kun aloin tekemään kulmiin aina kaksi volttia ennen avoa, jolloin Petun oli pakko tulla kuulolle ja tehdä mun pyyntöjen mukaan.
Välikäyntien jälkeen päästiin laukkatehtävän pariin, missä keskityttiin jälleen noston laatuun ja kontrolliin. Ensimmäisellä kerralla ”kotiläksyksi” tuli treenata vain nostoja ja pyörivyyden laatua, eli pääty-ympyrällä vain puoli kierrosta laadullisesti hyvää ja siirtyminen raviin ennenkuin pakka leviää. Tätä treenattiin tälläkin kerralla, nyt tosin otettiin rehellisesti pohkeen ympäri taipuminen mukaan niin että ympyrä ei saanut olla koko kentän levyinen. Petulla on todella laadukas laukka lämppäriksi, nousee paljon ylöspäin kunhan annan sille edestä tilaa nousta ja tuen samalla takaosaa polkemaan alle kunnolla. Se voima, mikä siellä kytee on kyllä huikea! Välillä oli pakko antaa jopa venyttää eteenalas kun kulkee luonnostaan todella hyvässä ryhdissä, mutta voimat ei riitä kulkea korkeassa muodossa vielä pitkiä aikoja jonka takia aika pitkälti joka toinen nosto annettiin mennä matalana ja toinen enemmän ryhdissä. Pitkäksi ei saanut päästää missään välissä ja tämän kanssa pitääkin olla tarkkana että pysyy paketissa vaikka antaisinkin enemmän tilaa ja ohjaa eteen. Lopuksi ravissa pääty-ympyröillä paljon taivuttelua ja muodon vaihtelua pitäen huolta, että takaosa tekee koko ajan oman työnsä.
Oli kyllä tehokas tunti jälleen ja tuli taas vähän lisää työkaluja Petun kanssa. Onneksi on niin pirun nöyrä tyyppi kyseessä, että tekee kyllä kunhan osaa pyytää. 😉 Seuraavaa valmennusta odotellessa!
pilvilinnoja.com 