Mulla on aina tuntunut olevan äärettömän hyvä tuuri Petterin kanssa. Se on muutaman kerran kaatunut tarhassaan pahan näköisesti, kengän irtoamisen yhteydessä lähtenyt kerran iso pala kaviota mukana yms ja joka kerta olen saanut olla sydän syrjällään että mitä tulee vielä tapahtumaan, menikö jalka lopullisesti rikki, tuleeko kavioon jotain isompaa vaivaa. Joka kerta selvittiin säikähdyksellä, kuten myös mahahaavasta – nykyään lähes tulkoon oireeton, vaikka tilanne oli todella paha kaasuähkyineen päivineen silloin. Ollaan saatu olla aika rauhaksiin ilman sen kummempaa vahinkoa, kunnes perjantaina tapahtui jälleen. Petun vuokraajalla oli ratsastuspäivä ja oli ottamassa ukkoa sisälle, kunnes ihan ulko-ovien edessä astui jonkin esineen päälle ja tallissa muuttui täysin kolmijalkaiseksi. Vuokraaja huusi mut paikalle, kun höpöttelin ulkona tallikaverin kanssa. Ihmettelin kun Petu seisoi takajalka ylhäällä ja aina kun yritti varata painoa sille, nosti sen samantien ylös. Ihmettelin että mikä piru sillä nyt oikein on ja nopeasti katsoin että onpa iso kivi, kunnes tajusin ettei kengättömään kavioon oikein iso kivi juurikaan voi tarttua. Menin Petun viereen ja se nosti jalan mulle. Sieltä löytyi tämä..
Ei meinannut helpolla lähteä ja kun sain irti, oli ruuviosa ihan veressä ja mukana oli jotain kudosta muistuttavaa. Kavion uurteessa hirveä reikä ja verta. Pesariin taluttaessa ontui voimakkaasti, mutta kylmällä vedellä kun pestiin ja tarkistettiin tilanne, ei se enää näyttänytkään niin pahalta mitä aluksi pelättiin. Käytävällä ja pihalla käveli normaalisti, joten lähdettiin vuokraajan kanssa yhteistuumin kentälle katsomaan miltä liike siellä näyttää. Maastakäsin kentällä ei ontunut, selästä liike puhdasta. Liikutuksen jälkeen tallissa uudelleen tarkistus ja pesu – säteessä pieni mustelma. Kylmällä pesu ja desinfiointi.
Lauantaina oli Petulla vapaa, kun mulla oli iltatalli ja lähdin liian myöhään kotoa, kun oli karsinakin siivoamatta. Säteessä edelleen mustelma, tosin vaaleampi mitä perjantai-iltana oli. Jälleen hyvä kylmäys ja desinfiointi. Reikä oli paljon siistimpi vaikkakin näyttää edelleen epäsymmetriseltä verrattuna toiseen puoleen. Tärkeintä ettei arista mitenkään ja antaa esimerkiksi kaviokoukulla puhdistaa pikkukivet sun muut pois.
Tänään kavio näytti tältä:
Selvittiin siis säikähdyksellä. Kavion huuhtelua jatkan vielä toistaiseksi ja liikkumista seurailen. Onneksi on herkkä hevonen ja hyvät pohjat että pystyy liikuttamaan edes kevyesti, Petu kyllä näyttää jos on kipeä. Mutta tosiaan, lotto on varmaan laitettava vetämään kun kävi todellinen tuuri. Tässä olisi voinut käydä todella huonosti, jos tuo mysteerinen esine olisi mennyt pari milliä oikealle tai vasemmalle. Koputetaan puuta, ettei tule takapakkia!
pilvilinnoja.com 