Talvi ei todellakaan ole lempi vuodenaikani. On kylmä niin ulkona kuin sisälläkin, Petun liikuttamisesta tulee kamalaa välineurheilua loimittamisien suhteen ja sen, kuinka kauan pystyy ja viitsii liikuttaa. Ei saa liikaa, ettei hikoa tuhottomasti mutta niin että energiat kuluu ja se olisi millään tavalla järkevää. Lulu ei tarkene lenkkeillä kun tassut jäätyy ja tytöistä tulee pakkasukkoja vaikka kuinka pukee päälle.
Mutta kummasti tuollainen pienikin valoilmiö, joka valaisee uudelleen sisustetun olohuoneen saa mielentilan kohenemaan ja tulee ihan ihmeellisiä inspiraatiopuuskia. Tänään esimerkiksi tytöt ovat kotona, Marian kanssa käytiin lääkärissä kun viikko ollaan vaan sairasteltu ja loppua ei näy. Nyt sitten keuhkoputki tärisee ja kurkku kuulemma todella kipeä. Oli kuitenkin pakko tarttua kameraan kun pienikin valo mitä ulkona on, tuo jotain ihanuutta kotiin – kiitos isohkojen ikkunoiden ja avaran tilan. Toisaalta valoilmiö aina muistuttaa ällöttävistä 70-80 -lukujen karvatapetista, jonka vaihtoon laittamista olen odottanut ja himoinnut jo 2,5 vuotta. Ehkä kesällä?


Mitäs teille kuuluu? Kuuluuko talvi inhokkeihin vai suosikkeihin? 🙂