Valoa tunnelin päässä

Pikkuhiljaa ollaan voiton puolella. Ruokintavälit on edelleen liian pitkät, mutta kiputilat on hellittäneet reilulla heinäsatsilla aamusta ja pienempi määrä päivällä. Liikuttamiset on tehty ihan Petun päivittäisen voinnin mukaan, super kevyttä jos yhtään kipeän oloinen on jo tallissa ja jos mitään kipuun viittaavaa ilmenee liikuttaessa, puutun siihen heti. Alku- ja loppukäynneillä sekä tallissa fleece niskassa, yön saa olla nakuna. Nyt vain yrittää välttää kaikin mahdollisin keinoin kaiken takapakin, lihakset lämpöisenä sekä heinää kunnolla. Karsina on onneksi siivottavuudeltaan helpottunut, eli rauhaksiin öisin on ollut, tuntuu että muori sotkee nyt enemmän kuin Petu. 😀

Edelliseen postaukseen palatakseni, silloin pää oli huolesta täyttynyt. Kärsin yli viikon unettomuudesta kun Petun tila aiheutti lähes hysteerisen paniikin ja mietin kaikki mahdolliset ja mahdottomat skenaariot läpi, olinko tehnyt jotain väärin, onko ruokinnassa jotain, loimitus pielessä, olisiko pitänyt siivota karsina sun muut paremmin, onko kaviot huonossa jamassa jne. Yöt meni miettiessä, mikä niin äärettömän kiltin ja nöyrän hevosen tekee noin vihaiseksi. Se vatsahaava-juttu oli todella kaukaa haettu, mutta kuten pomoni kanssa puhuin että kaikki on mahdollista vaikkei ihan sen hetken huoli olisikaan, mutta huomioon otettava seikka kummiskin. Eläinlääkäri ei myöskään täysin poissuljettavana tuota vatsahaavaa pitänyt, mutta ensimmäisenä oli nostanut hiekan mahdollisuuden ja sitten madot. Tutkailtiin hammaskalusto pomon kanssa yksi viikonloppu kun tuli puheeksi kuolaimen sopivuus ja pieni piikin alku oli ylähampaissa, eli raspauskin tehdään lähiaikoina. Eiköhän tämä tästä suttaannu, ensi viikolle yritän saada kengittäjän paikalle, tehdään madotus ja raspaus. Jos näillä ja kaiken ylimääräisen ruoan poispitäminen ei auta, niin sitten mennään tähystämään maha.

Miksen siirrä Petua toiselle tallille? Siirtäisin oitis jos ei olisi muori kuvioissa. Joutuisin uudelleen tilanteeseen, että pahimmillaan kahdella tallilla käynti ja stressiherkkää en herkästi halua ainakaan tässä tilanteessa lähteä siirtämään. Petu reagoi jo karsinapaikan  muutokseen reilun 2 viikon hermohepulilla ja kesällä pyritään pääsemään tuolta muualle joten en nyt lähde muutaman kuukauden takia siirtämään. Toisekseen muoria ei voi eikä viitsi millekkään isolle tallille viedä, kun saa suoraan sanottuna paskahalvauksen eikä viihdy jos hälinää ympärillä koko ajan. Tuolla nykyisellä tallilla on niin jumalattoman kiukkuinen tarhassa että tallissa, jos tallin omistajan muksut juoksee ja huutaa pihalla.

Kyllä se tästä, nyt vain koitetaan pitää Petun stressitasot alhaalla ja mieli virkeänä. Jospa mullakin unet paranisi, kun pahimmasta huolesta päästy.

4 vastausta artikkeliin “Valoa tunnelin päässä”

  1. Mutta eihän tuo toinen hevonen sinun ole joten sinun pitäisi nimenomaan ajatella Petua ja toisen hevosen osalta sen haltija miettii ratkaisut. Olisin suht varovainen haukkuessani tallia netissä, tuo talli missä olette on suht helposti tunnistettavissa jos vähän Googlea käyttää niin tietää missä sijaitsee. Ei mielestäni ole järkevää alkaa syyttää tallia hevosten huonosta hoidosta yms jos kuitenkin ite siellä hevostaan pitää. Silloin äänestetään jaloilla eikä kirjoiteta nettiin kiukkuisena. Jos lomitukset, ruokinnat, aikataulut, kentän hoito ja kaikki muu on pielessä niin eihän siihen auta netissä valittaa.

    Tuo nykyinen työjuttu kiinnostaisi, kun tallinpitäjä tekee ainakin aamut ja päivän niin millaista työtä siis nykyään teet tallilla? Pomo sanasta tulee mieleen että oikea työsopimus mutta teksteistä saa käsityksen että hoidat kahden hevosen karsinat ja liikutuksen?

    Tykkää

    1. Nyt on pakko sanoa – laita sähköpostia tai blogin fb-sivujen kautta viestiä jos noin kamalasti menee tunteisiin. Ja sen sanon vielä tähän, että eiköhän tallinpitäjän maine ole mennyt jo ennen mun ”kiukkuamista” joten se siitä. Nykyään kaiken löytää netistä jos vain haluaa, mutta ei tämä sinunkaan raivoaminen kommenttien kautta kauhean fiksua ole, vai? Mutta laitappa sitä s-postia tai yv facebookissa, mielelläni jaan ajatuksia kanssasi mutta en täällä provoon vastatakseni.

      Tykkää

      1. Ja jos blogia pitää niin ei kannata noin pahalla ottaa jos kommentoidaan aiheita jotka ovat kovin negatiivisia. Jos ei kestä sitä että neuvotaan varovaisuutta vaan otetaan se raivoamisena niin kannattaa harkita hetkeksi hengittämistä ja lukea uudestaan mitä vastauksia saa. Kaikkea ei kannata ottaa niin pahalla, tämä blogi on hyvin negatiivisuuteen taipuva mutta kommentteja ei kannata pahalla aina ottaa. Jos itse kirjoitat pomosta ja kahden hevosen hoidosta niin toki kiinnostaa millaista työtä teet tallilla jossa kuitenkin tallinpitäjä on, aiemmin olen ymmärtänyt että vastaat täysin hoidosta aiempien postausten perusteella.
        Toivottavasti löydätte ratkaisun ongelmiin mutta suosittelen pientä positiivisuutta asenteeseen. Ja jos kommenttiin vastaat heti noin niin varmasti me viimeisetkin kommentoijat lähdemme.

        Tykkää

      2. Kyllä mä ihan positiivisellä mielellä olen enkä ole pahalla kommentteja ottanut. Se, mitä ollaan tallin omistajan kanssa puhuttu ja sovittu, ei löydy täältä ja hyvillä kemioilla keskenämme ollaan. Se, että tallin omistajan maine mennyt jo ennenkuin hevoset tuonne vietiin, on se ylpeys mitä ei suostu joissain asioissa nielemään saati ottaa kehitysideoita vastaan kokeneelta tallinpitäjältä. Olen esittänyt pyyntöjä ja ottanut erinäiset tallilla vallitsevat tilanteet huomioon. 🙂

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s