Aina ei tarvitse jaksaa!

Kun on kauan patonut suoraan sanottuna paskaa oloaan, niin kyllä se sieltä jossain vaiheessa purkautuu.
Marialla on ollut tosi kova uhma päällä, pahin kestänyt jo pari viikkoa. Aamulla kun herätään siinä klo 8, alkaa huuto ja se huuto loppuu sitten illalla klo 8 kun mennään yöunille. Tässä välissä ei likka nuku edes päiväunia, jolloin ollaan Nikon kanssa yli 12 tuntia joka päivä uhmaavan lapsen armoilla.

Monet sanovat, että vanhemmuus on helppoa, mutta voin suoraan sanoa että ei ole! Se, että molemmat vanhemmat on väsyneitä ja äiti täysin loppuun palanut, ei ole kovin mukava tunne kun lapsi kokeilee kaikessa vanhempiaan.

Tässä tilanteessa ei ole auttanut se pa*kan puhuminen, jota eräs minunkin blogia seuraava ihminen levittää ja jakelee. Meidän perhe on saanut lokaa niskaan jo ennen kuin Maria edes oli syntynyt ja paheni vain kun tyttö tuli kuvioihin 2 vuotta sitten. Tätä ei välttämättä nuori, lapseton ihminen ymmärrä.

4.4.2011

Monikaan ei tiedä mun taustoista kaikkea, enkä ole niitä edes halunnut valaista täysin, koska se ei muuta mua ihmisenä millään tavalla suuntaan tai toiseen, vaikka mua olisi ehkä helpompi ymmärtää.
Mariakin on saanut osansa ihmisten katkeruudesta ja julmuudesta ennen kuin oli edes 1 vuotias. Mikä ihmisen tähän pahaan ajaa? Miksi pitää tehdä toisten elämästä yhtä helvettiä vaan sen takia, että se on kivaa? Mä olen ehkä ihmisenä helppo haavoitettava, mutta siinä vaiheessa kun on nähnyt samaa, mitä itse olen nähnyt tässä vajaan 24 vuoden aikana, ei teitäkään paljoa naurattaisi! Oman historiani takia en luota kehenkään, paitsi niihin jotka elämässäni ovat olleet vuosia!

Ystävien vähyys ja muut pahat asiat elämässäni on tehnyt musta todella yksinäisen ihmisen, mikä taas ei tarkoita sitä, että tarvitsisi ala-asteikäisten tasolla leikkiä toisten elämällä jne.. Meidän perheen tukiverkko on todella pieni, mutta sitäkin läheisempi.

Tiedän, että kyseinen henkilö tunnistaa itsensä tästä ja koska kunnioitan kanssa ihmisiä sen verran, etten ala nimiä tänne julkaisemaan. Mutta jos kyseisellä ihmisellä on jotain sanottavaa, niin lähestykööt mua fb:ssä (sieltä on blogiini löytänyt ja on pari yhteistä kaveriakin) tai sähköpostitse. Voin valaista ajatuksiani enemmänkin, mutta eniten toivon että ottaisi ikäisensä asenteen asioihin ja antaisi sen päättömän juoruilun jo olla! Pilaat oman elämäsi sekä poltat sillat takanasi. Monikaan ihminen ei tuollaista jaksa katsella, vinkkinä vain.