Joulustressi

Ihan hirveä stressi päällä koko ajan. En tiedä, stressaanko tätä joulua jostain syystä enemmän kuin viime vuotta vai mikä siinä on. Yöllä olin nakannut vihkisormuksen lattialle sormesta ja vissiin kihlasormustakin olin yrittänyt, muttei ollut lähtenyt sormesta (puoleen väliin saakka olin saanut unissani nykäistyä). Lantio ja lapa jumittelee koko ajan, väsyttää ihan sikana ja ei ajatus toimi. Hermot on kireellä eikä mistään tuu mitään..
Onneks Topi oli suhteellisen hyväkäytöksinen tänään, niin helpotti hetkeksi.

Mutta kaupat… Ihan täynnä porukkaa ja joku mummeli sai hirveän hepulin kun olin nappaamassa omaan kärryyn joululaatikoita. Jäätävä päpätys siitä, että olin muka viimeiset ottanut, vaikka hyllyttäjä-poika laittoi laatikoita lisää hyllyyn.. Kassoilla hirveä riehuminen ja valittaminen. Huoh.. Onneks en oo enään kaupan kassalla hommissa..
Mikä joulussa ajaa ihmiset ihan totaalisen hermoromahduksen partaalle, vuosi toisensa jälkeen? Itse oon yrittänyt olla stressaamatta, mutta vaikeaa se on, kun koko joulu on ihan auki. Piti illasta mennä isälleni syömään meidän pesueen ja isoveljeni kanssa, mutta isäni avokki on ”kuolemantaudissa” (tosi paha tulehdus nielussa), niin sinne ei Mariaa todellakaan viedä. Aamusta ainakin ollaan kotona, käyn Topin liikuttamassa, sitten tuleekin Nikon kaima ja Marsan sylikummi Tampereelta ja jossain rakosessa pitäisi syödä appivanhempien kanssa meillä ja vissiin availla lahjoja. 🙂
Äidin ollessa elossa, joulua aina odotti. Koko perhe oltiin sovussa kuin sopulit, saman pöydän ääressä syötiin syömisen jälkeen. Tää on nyt kolmas joulu, kun äitiä ei ole.. Ei tähän varmaan totu koskaan, plääh.

Onneksi nyt on aikalailla jouluruuat valmiina. Huomenna haetaan kinkku Nikon isän työpaikalta ja isoveljeltä meidän ikuisen vanha muovikuusi ja koristeet. Tullut todettua jo penskana, ettei kissatalouteen todellakaan kannata ottaa aitoa, voi niitä neulasien määrää! Supersiivous tehdään myös huomenna, kunhan ollaan eka Nikon kanssa käyty kuvaamassa mun ratsastus ja viety Maria Tikkakoskelle leikkimään mummon ja papan kanssa. Saadaan enemmän aikaiseksi, kun Marsa ei pyöri jaloissa. 🙂

Tästä päivästä en saanut kuvattua videota, maneesissa oli ruuhka-aika ja koitin saada Topin jotenkin juoksutettua läpi. Ulkona kenttä oli peilijäässä ja päällä kunnon loskalunta, ei se kaviokas pysynyt edes pystyssä. Huomenna sitten kuvia! 🙂

Käykääs muuten osallistumassa Pieni perhe -blogin kalenteri arvontaan! Sinne pääset tästä!

2 vastausta artikkeliin “Joulustressi”

  1. Osittain se stressi kuuluu jouluun ja sit on ihana lysähtää aattoaamuna sohvalle viltin alle ja unohtaa kaikki kiire ja hässäkkä 🙂

    kivaa perjantai-iltaa! Mä niiiiin halun sen kalenterin 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: