21.12.2013

Viime yön unisaldo = 3 tuntia ja Nikolla melkein pyöreä nolla tuntia.. Maria alkoi eilen illalla suunnilleen 11 maissa uni-itkumaisesti itkeskelemään sängyssään, mutta rauhoittui sitten hetken kuluttua. Koko pommi räjähti sitten 1 aikaan yöllä, kamala huuto kuului ja Niko kävi rauhottamassa Mariaa. Hetken päästä oli äidin vuoro, ei nukkunu likka enään.. Koitin siinä sitten paijata ja tehdä tytölle turvallisen tunteen nukahtaa, mutta ei, istua törötti sängyssä eikä viihtynyt makuultaan ollenkaan. Unilaulu ei auttanut, itku siitä vaan tuli, huoh. Loppupeleissä päätettiin Nikon kanssa laittaa rötiskä Marian huoneeseen, että toinen nukkuu meidän sängyssä ja toinen tytön kanssa. Ei siitä sitten tullut mitään, Niko heräsi kolmen jälkeen Marian kanssa, siirtyi olkkariin ja likka päätti vetää housut päähän ja lähteä vetämään järkyttävää rallia pitkin kämppää ja innostui vietävästi palikoista. Unet jäi myös mulla vähiin. Reagoin Marian itkuihin todella herkästi ja jos likka itkeskelee unissaan paljon, mulla menee koiranuneksi. Aamuisin ei tälläisten öiden jälkeen voi odottaa kauhean hyväntuulista äitiä, koska kunnon yöunet on mulle ollut aina henkireikä.

Ihme kyllä olin suht hyvällä tuulella aamulla, vaikka kiire tulikin. Nopeasti aamukahvit naamaan, sitten Marian vienti mummolaan ja siitä Topeilemaan.
Topi oli yllättävän hyvällä tuulella tänään, paljoa ei känkkäröinyt ratsastuksen aikana ja senkin aloitti vasta laukannostojen yhteydessä. Lämmiteltiin kunnolla käynnissä ja ravissa, paljon voltteja ja ympyröitä. Muutamat pysäytykset. Pääpiirteittäin halusin, että Topi olisi kunnolla hereillä, kulkisi rentoutuneena ja eteenpäin. Myös oma istunta oli kyttäyksen alla, jotta saadaan lihasköyhä selkä pikkuhiljaa vahvistumaan.
Kaikinpuolin oli ihan onnistunut päivä. Turhia hölynpölyjä ei jätkä keksinyt ja saatiin katottua mun selän suoruuskin aikalailla kohdilleen tänään. Tällä jatkan sitten huomenna jne.

”Mitä sää teet, näytä!”

Lämmittelyjä
🙂

Pukittelun alkua 😀

Rakkaat miehet! ♥

Maria oli ollut mummolassa kuulemma vähän kiukkuisella tuulella, minkä toisaalta ymmärtää kun unet ollut päikkäreillä ja yöllä huonot. Nukkunut mummon sylissä parisen tuntia, tosin reagoi silloin aivan kaikkeen – myös haukotteluun.
Maanantaina täytyy soittaa Marialle lääkäriaika, nimittäin nyt oli Nikon vanhemmat huomanneet refluksioireita eikä ne ole mitään lieviä.. Todennäköisesti ne on valvottanut eilen ja sitten vielä ne hampaat. Alkais jo tähän tulemaan jokin tolkku. Sängynpäätyä on turha edes nostaa, kun ei meidän pikkuinen oikein tajua jos toinen pääty on ylhäällä ja toinen ei. :/

Koristeltiin kuusikin tänään ja voi jeesus vihaan niitä valoja. Sanoivat ittensä irti joten nyt on ”hienona” ratkaisuna ulkovalot :’D Kaippa ne menee nämä pari päivää, hommataan sitten ensi vuodeksi  uudet valot. 🙂

Jätä kommentti