Lauantain ratsastuksesta

Lauantaina tosiaan ystäväni lähti katsomaan menoa Topin kanssa. Johan olin häntä pari kertaa vähän pelotellut minkälainen ruutitynnyri osaa olla, joten oli ihan kiva muutenkin saada joku mukaan katsomaan, milloin selkä pettää ryhdistä, etenkin sellainen joka on katsonut enemmänkin ratsastustani.

Noo, laiteltiin pöperöt Topsulle alkuun valmiiksi ja sitten hakemaan herra sisälle. Tukkajumala oli jälleen vähän akkamaisella tuulella, ei olisi kiinnostanut ollenkaan ja yritti koko ajan pönkittää mua alas johtokorokkeelta, siinä onnistumatta tietenkin. Kamat niskaan ja maneesiin.
Hyvät alkuverkat otettiin ja mitä ihmettä! Topi nosti ensimmäiset ravit pelkällä pohkeella kun yleensä siihen tarvitaan raipalla herättelyä sekä parit pukit. Taitaa Topsun silmää miellyttää blondit, kun koko reilun tunnin liikkui kuin olisi napista painanut! Laukannostoja herra vihaa enemmän kuin tarpeeksi, mutta kun saatiin ryhti kohdilleen, jolloin jokaisen askeleen sisäänratsastaminen sekä pidättämiset onnistuu paremmin, niin tuli oikein nättiä hillittyä laukkaa. Ei koskaan ole muutenkaan tähän mennessä tullut myöskään niin puhtaita väistöjä ja taivutuksia! 😮 Olin ihan yllättynyt, positiivisesti. 🙂

Loppuverkat  mentiin tekemään maastoon, kävellen liikuskeltiin tien päätyyn ja käännyttiin takaisin. Siinä sitten joku ramppasi auton kanssa edestakasi, joten siirryttiin Topin kanssa pellon puolelle. Siinä sitten ystäväni halusi nähdä Topin ”paahtolaukan” joten eiköhän me parit kiidot otettu. Lopputulos: pehmeellä kuolaimella pellolla, Topilla ruokahimot painaa korvien välissä, vauhti ihan järkyttävä ja jarrut ei toiminut! 😀 Alko vähän jo siinä vaiheessa tulemaan pieni paniikki, että mitenkäs sitä nyt pysähdytään kun päästiin kunnolla vauhtiin.. Ihme etten tippunut! Äkkijarrutuksella vauhti töhötyskäyntiin ja koko ajan meinattiin lähteä uudelleen tappolaukalla rynnimään kotia, oli siinä pidättäminen. 😀 Ja kaveri nauro, on se reilu! 🙂

Tämän viikon lauantaina taitaa jälleen ystäväiseni ihanainen hypätä kyytiin, kamera lähtee meiltä ja varmaan jotain pientä puomiverkkaa tehdään. 🙂 Topi on hypännyt aluetasolla joskus, nykyään jalkavaivat haittaavat korkeiden hyppäämistä, mutta onneksi puomit ja muut onnettomat eivät haittaa yhtään. Saapahan vaihtelua, jospa siitä sitten ne kenttätyöskentelytkin sitten luonnistuisi paremmin, kun aina tarttisi kouluvääntöä tehdä. 🙂

Marialta tuli taas uusia sanoja. Nölo (Nöpö) ja kitti/kitta (kissa, molemmat omat sanat käytössä). Pappaa kulutetaan paljon ja iti (isi) on kanssa kovalla käytöllä heti äitin jälkeen 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s