Kategoria: ajatuksia

Ajatuksia autoilusta

Mä vihaan meidän autoa talvisin. Miksi? Tässä nyt alkuun vaikka muutama esimerkki:
– meillä menee keskuslukitus sekaisin pakkasilla, etenkin kuskin puoli. Ovi aukeaa ulkoa, mutta sen jälkeen sitä ei saa kiinni, ellet laita lapsilukkoja lukkoon, mutta sitten et pääse kuskin ovesta pihalle. Tämä ongelma selviää itsekseen about 20 km ajamisen jälkeen. 
– Auto ei käynnisty 4 asteen pakkasella! Siis mitähän helkkaria! Yritettiin lähteä vaan kaupassa käymään, mutta ei lähtenyt käyntiin. Siinä ekana soitto herra iso herralle (isälleni) että mitähän hittoa tässä nyt tehdään. Eipä se nyt mitään voinut tehdä, kun oli fillarilla töissä ja auto oli avokilla. Mutta tähänkin sitten auttoi soitto huoltomiehille! 😀 Ei löytynyt käynnistyskaapeleita (ostoslistaan merkataan nekin nyt!!), joten päätettiin hinaamalla laittaa käyntiin. 
Olipa muuten jännä kokemus, yli 2 vuotta olen autoa ajellut eikä ole tuollaista tarvinnut ennen tehdä. Auto käynnistyi. Soitto uudelleen isälle, että homma loppuillan bueno mutta mitenkäs jatkossa.. 
Todennäköisesti lähtee akku vaihtoon, koska imee ittensä ihan nolliin ekojen pakkasten jälkeen. Isän kautta akku maksaa n. 100-140€ ja tietty asennus siihen päälle……….. Johan olikin tossa muutama kuukausi sitten yli 450€ auton määräaikaishuolto ja nyt lisää.. 
Harmi kun en osaa taikoa, sillä sen taidon käyttäisin saadakseni enemmän rahaa näihin menoihin.
Pitäisi ostaa uusi pyykinpesukone (vanha on valehtelematta palvellut uljaasti yli 30 vuotta) ja nyt alkaa pesutulos olemaan sitä luokkaa, kuin oltaisi koskaan niitä pyykkejä pesty.. Onneksi tulee 5. päivä veronpalautukset, mutta siitä menee sellaset about 300€ siihen pyykkäriin, tankki täyteen ja sunnuntaina Tampereelle Marian sylikummia moikkaamaan kera toisen kummitädin ja tyhjentämään Ikeaa.. Ja jos tuo auton huolto tulee tuohon samaan syssyyn niin syödään varmaan kynsiä jouluna? 😀
Juuri tänään juttelin Marian kummitädin kanssa siitä, miten helppoa autottomalla ihmisellä on kuin sellaisella jolla auto. Ei tarvitse maksaa vakuutuksia taikka veroja eikä tule tälläisiä yllärihuoltoja. Toisaalta taas, auto helpottaa monen perheellisen elämää sen helppoudella. Ei tarvitse odottaa pakkasella bussia taikka ylipäätänsä maksaa bussilipusta euroja. Tämä on niin kaksipiippuinen juttu, molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa. 
Nyt vaan todella toivon, että sitä akkua tarvitse vaihtaa, ainakaan heti. Onneksi isäni on varaosamyyjä ollut jo niin monta kymmentä vuotta, joten suhteet korjaajiin ym on hyvät. Saa osia edullisesti ja on ainakin joku, jolta voi kysyä mitä vain mikä liittyy autoon. Saa oikeasti vastauksen, eikä mitään epämääräistä amis-urpon horinoita. Isän tietotaito on pelastanut äitini aikoinaan niin monelta ongelmalta sekä on opettanut mulle paljon autoista. Jo lapsesta saakka olen ollut kiinnostunut autoista ja isä aina neuvoi ja antoi olla mukana tekemässä ja kattomassa. Ja siitä on ollut oikeesti paljon hyötyä! 
Mun ja Nikon avioliitossa kävi muutenkin vähän turhankin hyvin, kun molempien suvussa on niin paljon erilaista tietotaitoa. Meidän puolelta tulee autot ja Nikon puolelta sähkö ja rakennus. Päästään helpolla, jos joskus aiotaan rakentaa oma talo, kun langot pyörittävät omaa rakennusfirmaa. 🙂
Mutta nyt salkkareita nauhalta ja Nikon kainaloon syömään jäätelöä. Hyvää iltaa kaikille! 🙂

Ihmisten monet kasvot

Olen monesti miettinyt, että kuinka ihmiset tekevät päätöksiään liittyen toisiin ihmisiin. Miksi jotkut valehtelevat, kiertelevät asioissa ja jotkut mielellään kertovat totuuden?

Jälleen kohtasin ihmisen, joka mielellään toimii toisten selkien takana, mutta ei jostain syystä halua kertoa asianomaisille totuutta tai suoria ajatuksia mitä ajattelee. Itse olen aina pyrkinyt olemaan rehellinen sekä toisia kunnioittava ihminen, mutta joskus se on erittäin vaikeaa.
Olen ollut ala-asteelta saakka koulukiusattu sekä selkäni takana on puhuttu kaikenlaista, vielä tänäkin päivänä mutta olen yrittänyt kasvattaa niistä valheista sekä loukkauksista itselleni selkärangan vahvemmaksi ja olla välittämättä. Mutta sitten eräänä toukokuun aamuna saimme Nikon kanssa kuulla, että se p*skan puhuminen oli jo ylttänyt meidän tapaan kasvattaa Mariaa sekä sotkettu viaton lapsi näihin kuvioihin. Tätä olemme miettineet sitä siitä saakka, että kuka on niin lapsentasolla, ettei kehtaa meille suoraan sanoa asioita, vaan levitellään pitkin kyliä ja sepitetään perättömiä valheita?

Etenkin lähipiirimme tietää sen, että olen erittäin suorasanainen ihminen joka joskus saattaa turhankin kärkkäästi ilmaista ajatuksensa, mutta se kaikki tulee suoraan sydämestä ja suoraan niille, joille se on tarkoitettu.
Miksei muutkin voisi vain sanoa suoraan mitä ihmisistä ajattelee, eikä levitellä asioita pitkin maailmaa. Totuus sattuu, mutta salailu ja valheet sattuu enemmän!

Pahoittelen tätä pientä ”purkausta”, on vain ajatuksissa niin paljon kaikkea että oli vain pakko päästää höyryjä. Mitä mieltä itse olette selän takana puhumisesta tai valehtelemisesta?