Jos vaikka nyt saisin ajatukseni jäsennettyä tämän viikon osalta jotenkin fiksusti. Liikutan siis pomoni hevosta, vakituisesti työpäivinä ja tällä viikolla liikutuspäivät osuivat tiistaille, keskiviikolle sekä lauantaille. Tiistaina oli todella huono keli, satoi vettä ja oli tuulinen, joten päästin Nikon tuskistaan ja annoin kameralle vielä armon aikaa ennen uuden hankintaa, joten päätin käydä vain juoksuttamassa Petun. Virtaa herralla oli kuin pienessä kylässä ja totesinkin siinä mielessäni, että ehkä oli ihan fiksu veto laittaa liinan päähän kuin kivuta yksikseen selkään tuon jalan ollessa vielä kipeä. Maastakäsin myös näki hyvin Petun liikettä ja suhtautumista erilaisiin tilanteisiin – esimerkiksi voimanpuute näkyi selvästi kipittämisellä ja vauhdin lisäämisellä, mikä ei huonolla pohjalla ole mikään parhain vaihtoehto. Laukka vaatii voimaa ja paljon mutta oli Petun liikettä mukava katsoa. Ei uskoisi todellakaan, että on ravihevoseksi alunperin ajateltu – kantaa itseään tosi mallikkaasti.
Keskiviikkona oli keli vähän parempi ja nakitin Nikon kameramieheksi. Kentän kunto oli huono edelleen, joten oli käynti ja- ravipainoitteinen liikutuspäivä. Petulla ei meinaa riittää malttia alkukäynteihin, joten käveltiin ja paljon. Petu ei väistä, ainakaan helpolla joten siinä oli paikoittain miettimistä, mitä tehtäviä teetättäisi mutta kyllä sieltä paikoittain jotain väistön kaltaisia vauva-askeleita tuli. Ravissa tuli ihan hyviä pätkiä, mutta välillä ratista katosi tehostimet jolloin pakka levisi käsiin ja herra lähti seilailemaan, etenkin kulmissa. Tykkään yleensä taivuttaa reilusti kulmiin pohkeilla, mutta hidas pohkeelle ja ratin hukkaava hevonen on vielä paikoitellen mulle vähän vieras, joten otettiin ravia suorilla urilla ja kulmissa pyrin pitämään hevosen suorassa ja menemään minne kuski sanoo.
Pääpiirteittäin kaikki meni toiseksi selässä käsin kerraksi hyvin. Nappulat tosissaan hukassa ja pahasti, mutta onneksi tässä päästään yhteisymmärrykseen pikkuhiljaa. Kunhan kelit ja kentän kunto paranee, aletaan ottamaa laukkaa mukaan.
Mutta siihen kuvaan, mistä vihjailin fb:n puolella. Se on tuossa alapuolella. Kuvaa katsoin pitkään ja mietin, mikä tuossa oikein vetää puoleensa. Kysyin Nikoltakin, että mikä tuossa on, niin hän sitten kysyi ettenkö muka huomaa? Joo, olkapäät tönöttää eteenpäin ja ranteet voisi olla himpan ylempänä mutta sitten sen hoksasin – se on tuo istunta! Huomaa kyllä, että oikeanlainen ja etenkin kokoinen satula tekee ihmeitä. Yläkroppa petti muutaman kerran, mutta lantio oli ja pysyi paikoillaan eikä jalat valunut kohti lapoja, mitä on muiden hevosten kanssa käynyt.
Saa nähdä, mitä keksitään huomenna lauantaina. Mulla olisi aamu- ja iltatalli, mutta siivoan jo aamulla. Ehkä sitä ratsastaa tai sitten liinaan, riippuen täysin onko nämä pari lämmintä päivää vaikuttanut kenttään.
Miltä vaikuttaa, haluatteko tietää jotain enemmän? 🙂
pilvilinnoja.com 