Nirsoilun aika ei ole ohi

Kun ikää tulee lapselle lisää sekä tietoisuus kasvaa asioita kohtaan, alkaa myös löytyä mielipiteitä erilaisiin asioihin. Esimerkkinä tälläisistä voisin sanoa vaikka värit sekä ruoka. Eilisillä sänkyostoksilla Maria ei suostunut menemään testisänkyyn missä oli siniset lakanat! Kaikkiin muihin sänkyihin, missä oli vaaleanpunaiset lakanat, suostui menemään. Eli mahdollisesti lempiväriksi on muodostumassa punainen, joka näkyy myös esim ruokapurkkien valinnassa. Ei syödä banaaniviilistä jos vaihtoehtona on mansikkaviilis. Näin siksi, koska banaani on keltainen ja mansikka punainen – Maria tykkää punaisesta. 
Ruokailut on muuttunut meillä ihan hullujenhuoneen kovimpaan biletysmeininkiin. Jos ruoka näyttää joltain ei niin houkuttelevalta Gurmeekarmeelta, väännetään asiasta kättä jotta saataisiin edes maistatettua. Sitten kun ruoka saadaan suuhun niin hetken mietiskelevien ilmeiden jälkeen kuuluu yleensä ’mmm’, eli Maria tykkää.
Tähänkin voisin heittää lihaperunasoselaatikko – ihan karmeaa shaibaa ulkonäöllisesti mutta maistuu kyllä! Hernekeittoon ei ole vielä tänä päivänäkään koskenut kielellään, ei edes lempi kummitädin syöttämänä (H:ta Maria taitaa rakastaa, kun syö mitä vain ja ongelmitta verrattuna muhun tai Nikoon! :D). Eihän se purkkihernekeitto mitään kaunista, 5 tähden michelin ravintolan tasoa ole mutta pitäähän kasvavan lapsen syödä!
Avokadon maistelua 21.10.2013
Olen vain koittanut miettiä pääni puhki, kuinka saataisiin Marialle takaisin se kokeilunhalu. Marialla taitaa olla vain niin kova omapää (niinkuin äidillänsäkin), johon ei tietenkään auta lepsu mummo ja lellivät kummit, hehe! Vaikka kuinka yrittää vaihdella ruokia että lounaalla ja päivällisellä on eri ruuat, mutta eihän se niinkään voi mennä että Maria istutetaan syöttötuoliin ja kamala tappelu saadaan aikaiseksi vain sen takia, että ruoka näyttää ällöltä. Onneksi tuo älypää ei ole tyhmä – kolme lusikallista maistetaan, jonka jälkeen ei tarvitse syödä jos aiheuttaa oikeasti yökkäysreaktion. Yleensä menee kyllä koko satsi mitä annetaan ja ”palkintona” saa ksylitolipastillin.
Pitäisi vain koittaa keksiä jokin keino, millä saisi Marian huijattua maistelemaan ilman sitä järkyttävää spagettiraivaria. Ideoita?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: