Mariaa kiinnosti jokin aivan muu! :3 // 08.07.2014

Monesti kaipaan sitä omaa pientä vauvaa, joka tarvitsi äitiä kaikkeen! Marian vauva-aika meni mulla niin sumussa, etten paljoa siitä muista – sen takia siltä ajalta on paljon kuvia, että voisin elää edes niiden kautta aikaa, joka meni ihan puoliteholla.
Kaipaan myös omaa äitiäni joka päivä. Mietin, kuinka hän olisi hemmotellut Marian piloille sekä ominut itselleen, etenkin jos olisi ollut puhetta että likka menee anoppilaan kylään. Ei olisi äiti sitä koskaan hyväksynyt!

Eniten pelkään tulevaa – mitä jos Marian ollessa pari kymppinen, sairastuisin pahasti ja pahimmassa tapauksessa Maria joutuisi elämään pahimman siirtymävaiheen aikuisuuteen yksin ilman mua..? Ajatuskin siitä tuntuu pahalta, kuin iso kivi vyörisi sydämen päälle. Se on vain asia, mikä on joko tai – sairastunko vaiko en. Se sairaus on ollut jo äitini mummolla, äidin siskolla sekä äidilläni. Riski, että joudun käymään saman rumban, on erittäin mahdollinen. Eniten toivon, ettei Maria joutuisi sitä näkemään.

Reippaasti eteenpäin! // 08.07.2014

Täytyy vain elää tässä hetkessä! Nauttia jokaisesta asiasta ja hetkestä, mitä pieni prinsessani tarjoaa päivittäin! Joskus on luovuttava rakkaimistaan, toivoen että sen aika tulee vasta monien kymmenien vuosien päästä.
Nyt vain nautitaan! Marialla on oppimisputki menossa ja haluan olla paikalla näkemässä kaiken!