Voihan uhman poikanen! En kestä enään, kaljuunnun kohta. Tuo meidän pieni terroristi on kyllä niin mahdoton.. Perässä saa juosta koko ajan, kun siellä missä menee Maria on myös tavarat levällään tai rikki. Pengotaan kaappeja ja suututaan jos siitä asiallisesti sanotaan. Kissojen ruoka- ja juomakupit on soppakattiloita, ja jos tästäkin erehdyt nätisti sanomaan, niin sieltä tulee niin järkyttävä hepuli ja kupit lentää.
Tänään aamulla Marian mielestä Nöpö ei tarvinnut ruokaa, joten oli kaatanut nappulat pitkin keittiötä ja ottanut ruokakupin omiin leikkeihinsä. Vissiin vedetkin oli saanut kupista lentoa. Ja kaikki tämä ehtii tapahtua jo sillä välin, kun kaadat maitoa tuttipulloon! Siis 10 sek selkä Mariaan päin, niin ydinsota on valmis!
Ja ne hiton spagettiraivarit.. Miksei kukaan kertonut, että lapsen kanssa elämä voi olla näin hemmetin stressaavaa kaiken maailman uhmaikien ja spagettiraivareiden kanssa? 😀 Kaikki hehkutti aina, miten ihanaa se on läpäläpä. Tällä hetkellä sielu lepää, kun se pieni tuholainen on nukkumassa. Ja jotenkin tuntuu, että tämä kaikki on vaan pahentunut sen jälkeen, kun tutti otettiin pois.
Onneksi Nikon porukat ottaa Marian tänään pariksi tunniksi, joten saadaan edes sen verran hengähdystaukoa. Maria osaa olla niin täydellinen, välillä tuntuu että likka osaa lukea ajatuksia kun on niin hienosti käyttäytyvä, mutta kolikolla on kaksi puolta. Sieltä aina jostain kummahtaa tää mun suvulta tullut tulinen tikittävä aikapommi. Huooooh!
Toivottavasti pelastus tulee pian, koska tämä käydään uudelleen vielä teini-iässä ja sillon mulla kyllä on ideat loppu, jos nyt meinaa tehdä tiukkaa.. 😀
 |
| Bin laden vielä hyvällä tuulella… 😀 |
pilvilinnoja.com 