Tänään lähdettiin Topin ja kahden muun ratsukon kanssa maastoilemaan. Ajatuksena oli mennä pitkän kaavan kautta ja samalla tutustua vähän maastoihin muutenkin.
Hommahan alkoi niinkin hyvin, että noin 10 metriä tallilta mentiin metsäpolkua josta noustaan suht korkea ojan piennar ylös autotielle. Tämän olisi Topi ihan hyvin kävellä, mutta päätti edellä menevän hevosen tavoin hypätä.. Onneksi olin jo valmiina keventämään Topia auttaakseni, niin se hyppy ei sinänsä tullut täysin puskista. 😀
Jatkettiin matkaa ja eiköhän toisella polulla ollut pieni vesilätäkkö, jonka yli piti myöskin jumankauta hypätä! 😀 On se kyllä yhenlainen pallopää, kun pitää tammoista ottaa sitä ”kaviot ei saa kastua” -asennetta. Oli kuskilla aikamoinen naurun piteleminen.
Jouduttiin myös menemään aika paljon autotiellä, että päästiin ns. autovapaille maastoille. Linja-auto ei paljoa viitsinyt hidastella, jonka syystä Topi nousi pystyyn ja sitten menikin herralla pasmat täysin sekaisin. Oli kunnon steppaamista ja heilumista. Onneksi ei sentään rynnitty, sehän siitä olisi puuttunut. 😀 Pakettiauto sitten tuli toisella tieylitys paikalla meidän takaa ja sain Topin kummiskin pienelle tielle ohjattua, niin sain tästä hyvästä pukin.. Asenneongelma maybe? 😀
Tosi kivan näköinen maastoreitti kyllä oli! Pehmeä tie, missä olisi voinut viilettää ties kuinka paljon, mutta tällä hetkellä on liian routanen vielä, ettei ravata pystynyt. Pidemmällä sitten takaisin tultaessa otettiin ravipätkät, mitkä Topi päätti entisenä ravurina vetää monte-tyylillä. Annettiin toisen ratsukon mennä ensimmäisenä, niin Topille tämä tarkoitti kisaa, jossa ensin tarjotaan koottua laukkaa ja sitten kun sain tiputettua raville niin tarkoitti mukamas sitten ravikisoja.. Kyllä vähän heitti mahassa jännitys kärrynpyörää, kun tuntui ettei Topi kuullut mitään pidätteitä, ei ohjista eikä istunnalla. Onneksi ääni toimii erittäin hyvin, niin rauhottui sen verran että sain sitten tiputettua käynnille.
Loppumatka menikin Topin mököttäessä, kun en antanut paahtaa menemään vaan joutui tyytymään kahden ratsukon välissä. On se kaheli hevonen. 😀
Oli kyllä tosi piristävää käydä reilu 1,5 tunnin maastoilu porukassa. En tunne tuolla noita maastoja lainkaan, joten ollaan tyydytty vetämään ihan tavallisilla teillä, työtallille ja toiselle metsäpolulle. Nyt on sitten ainakin vaihtoehtoja, mihin mennä. 🙂 Pääsi myös tutustumaan vähän muihin tallilaisiin.
Näihin pitäisi useammin lähteä mukaan, etenkin nyt kesän tullessa kelitkin useimmiten sallii paremmin noita metsäreittejä ym. 🙂
Huomenna vissiin otetaan kentällä perus hömppää, väistöjä jne.
Kuvahaasteen tämän päiväinen tulee tässä illan myötä, kunhan keksin siihen jonkin kuvan. 😀 On hankalia jotkut niistä, kun välillä ei ole mielikuvitusta lainkaan.
Perjantaina lähdetään Nikon kanssa käymään Tampereella Marian sylikummin luona ja pikkulikka menee mummolaan hoitoon. 🙂 Ihanaa päästä käymään siellä suunnalla ja etenkin Nikon kanssa. Laiska jätkä aloitti jo eilen loman ja menee vasta tiistaina töihin, niin nyt on hyvä sauma sitten mennä käymään. 🙂