Tämä päivä on ollut kyllä niin syvältä ahterista kuin olla. Tallille mentäessä hermot oli niin tiukalla, kun ajokeli oli huono ja sitten kun sinne mahtuu ne muutamat törpöt sekä tallilta pois tullessa. Onneksi Topi oli hörisevällä tuulella, kun lähdin sitä tarhasta hakemaan. Karsinassa oli jälleen menohaluja, niinkuin aina mutta sitten ne menohalut katoaa kun tajuaa joutuvansa maneesiin töihin.
Maneesin ulkopuolelta alkoi sitten jossain vaiheessa kuulua outoa kolinaa ja möykkää, mikä sitten aiheutti toiselle ratsukolle ja meille vähän harmaita hiuksia. Topi on jostain syystä alkanut arkomaan maneesin nurkkia, joten nuo epämääräiset äänet ei meidän kulmatyöskentelyssä auttanut yhtään. Onneksi, siis ihan oikeesti onneksi on oma tasapaino kehittynyt, kun sieltä oltais tultu pariin otteeseen aikamoisella kaarella alas.
Möröt kun oltiin piilotettu ja häädetty, päästiin kunnolla tekemään hommia. Olin ajatellut, että tehdään paljon väistöjä ja jonkin verran taivutuksia. Pysäytyksiä ja peruutuksia. Ideana oli, että istunnalla pelaisin niin pitkälle kuin vaan voin, jotta saan sitä omaa tekemistä ja pyytämistä parannettua entisestään. Samalla huomasin, että Topi ryhdistäytyi koko olemukseltaan täysin! Tästä oli hyvä lähteä tekemään laukkaharjoituksia.
Näissä ollaan edistytty todella paljon! Tai no, Topi osaa laukata ja nostaa hyvin, mutta itsellä ollut sen mukana istumisen kanssa ongelmia, kun herralla on ”hieman” pystyyn nouseva nosto jossa ei meinaa heikoilla selkälihaksilla itse pysyä mukana. Nyt oon saanut treenattua Topin kanssa laukannostot meille sopiviksi. Matala, hallittu nosto jossa pystyy istumaan paremmin mukana. (ehkä tässä edesauttanut omat paremmassa kunnossa olevat tukilihakset 😉 ).
Tänään myös monessa suhteessa oon kokenut ahaa-elämyksiä! Oon ottanut Nooran treenivinkeistä ja muista kirjoituksista pieniä ns. ”ytimiä” omaan ratsastukseen ja avót – esimerkiksi laukan ratsastaminen tuolla suomijöröllä on parantunut muutamassa päivässä ihan silmissä! Tähän tietty auttanut, että pääsin käymään sen 3 viikon aikana päivittäin treenaamassa näitä eri olosuhteissa (maasto, ulkokenttä ja maneesi), niin ollaan saatu yhteinen sävel tekemiseen. Vielä herra jaksaa pöllöillä, mutta se on pieni paha eikä se mua edes haittaa. Tykkään Topista juuri sellaisena kuin se on ja yleensä se pöllöilee silloin kun ei olla kahdestaan. Alusta saakka harvoin jouduttu muiden kanssa menemään kentällä tai maneesissa niin sitten kun joudutaan, alkaa mun testaaminen.
Mulla alko tänään kunnon ”työputki” pitkään aikaan, loppuviikosta vaan sunnuntai vapaa. Pitää kehitella vapaapäivälle jotain rentouttavaa tekemistä, kun ensi viikollakin on kauhee läjä tallivuoroja sekä Topin liikutus normipäivinä.
Onneksi päivätallit on niin helppoja, sekä aina niin ihanat hevoset tekee näistä tallivuoroista tekemisen arvosia 🙂
pilvilinnoja.com 