Meillä on mennyt viikonloppu taas kiukkuisen tytön, isän hermojen kireyden, auton rassaamisen, äidin hevostelun ja mummolassa käynnin merkeissä.
Torstaina meidän auto päätti tehdä tenät Lidlin pihassa, ei lähtenyt käyntiin vaikka oltiin ajettu jo ties kuinka kauan. Soitto isälleni, joka sitten tuli kokeilemaan käynnistelyä ja siitä sitten likka, minä ja Niko audin kyytiin hakemaan isän avokki töistä ja kaupan kautta hakemassa käynnistyskaapelit. Auto saatiin käyntiin, ja yliväsynyt tyttö iltapuuron kautta unille, kun olivat olleet Nikon kanssa Tikkakoskella sen aikaa kun olin itse ratsastamassa.
Perjantaina oltiin siis Marian kanssa kotona jumissa ilta kuuteen saakka, kun päästy edes kaupassa käymään ja meinasi vähän pylly revetä kun en ole muutenkaan yhtään sellainen, joka viihtyisi kotona. Kaiken päälle järkyttävä migreeni ja Marian kiukuttelu joka oli jatkoa torstailta. Huoh! Onneksi isä tuli vaihtamaan autoon akun illasta ja johan siinä taas kiroiltiin miten hienosti oli Kian konepellin alla olevat ratkasut tehty. Nyt toimii auto kuin olisi uusi, mikä ihana tunne kun voi hyvillä mielin ajella tietäen, ettei se akku enään mihinkään leviä ja keskuslukituskin toimii niinkuin pitääkin.
Lauantai menikin sitten aamusta Topin liikutuksen merkeissä ja ei olisi voinut paremmin mennä. Meidän pienet siirtymisjumpat on tehny tehtävänsä ja laukat nousi hyvin ja pysyi yllä ilman Topin omaa typerää ennakointia ja muuta pelleilyä. Ekojen siirtymisten aikana kokeili että kumpi sanelee, onneksi tajusi nopeasti ettei saa laukata kunnolla höyryjä pihalle ellei mene niinkuin pyydetään. Nostoista parit laukka-askeleet ja pudotus ravin kautta käyntiin ja uudelleen. Onneksi on lyhkäset piuhat herralla, niin meni jakeluun hyvin.
Tallilta tullessani hain Nikon ja Marian ja lähdettiin koko perheen kesken käymään kaupassa. Heti kun kotia päästiin, alkoi järkyttävä kiukuttelu! Viime ö meni sitten Marialla siihen, että nukkui vaan 3,5 tuntia ja päikkäreillä vajaan 3 tuntia.. Mikä hemmetti tota tyttöä vaivaa, kun ei voi nukkua!? Teki jo mieli repiä tukka päästä kun tätä jatkunut jo pidemmän aikaa.. Välillä ollaan syömättä ja välillä syödään kuin norsu. Välillä nukutaan 14 tunnin yöunet, välillä taas niitä parin tunnin yöunia. Nyt joku viisaampi saa kertoa, että mitä pitää oikeesti tehdä! Tuntuu, että ideat loppuu kesken ja oma äitikään ei tuolta pilvenreunalta neuvo vaikka kuinka oon pyytänyt..
Tänään oltiin käymässä taas anoppilassa. Maria selvästi nauttii mummon ja papan läheisyydestä ja hyvä vain kun ei tytöllä ole muita mummoja kuin Nikon äiti. Haluan ja toivon, että heidän välinen suhde pysyy yllä niin pitkään kuin se vain on mahdollista.
Onneksi Maria nyt nukkuu suht hyvin, vaikka tuo tuuli paukuttaa kattoa ja helisyttää ikkunoita ihan järkyttävästi!
Oon miettinyt kysymyspostauksen tekoa, joten nyt tarvitsen teidän apua jotka tätä lukee:
Onko jotain, mitä haluaisitte tietää tai kysyä? Kysymyksiä voi laittaa kommenttilaatikkoon taikka blogin omaan sähköpostiosoitteeseen pilvilinnojablogi@gmail.com
Mihinkään liian henkilökohtaisiin en vastaa, mutta muuten aihe on vapaa! Anti tulla vaan. 🙂