Tänään on ollut niin epäonnistumisen päivä. Ensin meinasin myöhästyä aamuisesta tapaamisesta.
Sitten Topi oli ratsastaessa niin älyttömän urpolla tuulella, ettei mikään meinannut luonnistua. Kaikki siirtymiset meni niin päin prinkkalaa eikä herra meinanut keskittyä ollenkaan, kiinnosti vaan mitä muut hevoset tekee..
Seuraavaksi oli päivätallin vuoro. Ensimmäiseksi piti yksi karsina siivota, että sain Torkun haettua sisälle päiväheinille. Sitten kun lähdin herraa hakemaan sisälle, oli siinä vääntäminen kun olisi mukamas ollut parempi jäädä ulos kuin lähteä sisälle. Jurnuteltiin koko matka talliin, onneksi sinne sitten päästiin loppujen lopuksi.
Tämän jälkeen tammoille heinät. Gilda piti siirtää heinille Torkun tarhaan, kun G:n oma tarha oli ihan lääryä, mutta mitenkäs sitten kävikään. Gilda näki jotain omiaan ja pillastui aivan täysin! Rynni kuin päätön kana, nousi pystyyn ja sinkoili lisää. Yritin rauhoitella, mutta tuloksetta. Gilda ryntäs täysillä mun niskaan jonka takia kaaduin maahan ja yritin edelleen roikkua riimunarussa ettei vaan pääsisi karkuun.. Loppupeleissä oli pakko vain luovuttaa ja päästää irti, kun kavio meinasi osua naamaan ja Gildan riehuminen vain paheni! Tamma pinkasi tuhatta ja sataa kohti tallia josta kaartoi toisien tarhojen suuntaan. Toivoin koko ajan, että tajuaisi mennä Marin viereiseen tarhaan, että sen saisi joskus kiinni ja ettei mitään suurempaa vahinkoa tapahtuisi. Lähdin sitten kävelemään kohti tarhoja, ja siellähän se oli Marin kanssa pussailemassa aita välissä.
Siinä oli mielenkiintoiset hetket, kun Mari vauhkoontui täysin viereisessä tarhassa ja Gilda yltyi siihen. Yritäppä siinä saada tamma kiinni, kun tiennyt mihin sinkoaa seuraavaksi. Sain loppupeleissä G:n rauhoitettua niin, että sain napattua narusta kiinni. Siinä sitten höpistiin hetken aikaa ja lähdettiin kävelemään takatarhoille. Kamala puuskutus vaan kävi ja Gilda kyttäili ympärilleen kauhistuneena. Hissuksiin edettiin ja lopulta sain talutettua tarhaan. Tiesin, että heti kun neiti tajuaa olevansa irti, niin päätin päästää irti vasta kun olin itse tarhan ulkopuolella. Ja oikein arvattu, akka päätti ruveta vetämään kunnon ilo pukittelua pitkin tarhaa kunnes tajusi että heinät odotti. Sitten jatkamaan hommia.
Onneksi suurempaa vahinkoa ei käynyt mulle eikä Gildalle. Kynsi repesi melkein puoleen väliin ja parit hankausarvet käsissä sekä mustelmia. Niska venähti jossain kohtaa rytinää, mutta ei onneksi mitään muuta.
Monesti näitä tilanteita kun kohtaan, mietin miksi koskaan edes hurahdin tähän yhteen vaarallisimmista lajeista? Nämä kuuluvat asiaan, kun ollaan kummiskin tekemissä noin 500 kiloisen eläimen kanssa. Onneksi nämä on niin harvinaisia tapauksia, enemmän on niitä hyviä hetkiä ja kohtaamisia. 🙂
Mutta tosiaan, eilen lupailin Topista sen puudelikuvan, ja tässä se tulee. Vähän huonolaatuinen kun maneesissa ei ollut kunnon valoja päällä ja puhelimella jouduin ottamaan mutta kuhan nyt se pointti vaan näkyy. 🙂
 |
| Päässä ja jaloissa selvästi tummempaa, missä on karvat tallella. 🙂 |
pilvilinnoja.com 