Tänään on ollut sellainen päivä, ettei oikein tiedä mitä ajatella.. Pyhäinpäivä on kuolleiden muistopäivä, toisin sanoen äitille terkkuja sinne pilvenreunalle. Toisaalta tänään on ollut mahti päivä, kun ystäväni lähti vetämään mulle ja Topille vähän erilaisen ratsastustunnit.
Topin kanssa veivaaminen oli jälleen niin syvältä pyllystä, mutta silti niin paljon mulle itselle antava. Vaihtelua reilusti. 🙂
Koska olen monesti kirjoittanut, että kyseinen lihapulla osaa olla erittäin hankala ja jääräpäinen, saatiin siitä myös todisteita kameralle. N olisi halunnut saada mun mesoamisen videolle, onneksi ei kässännyt että puhelimella olisi voinut senkin pienen hermopurkauksen taltioida. 😀 Mutta pistetääs tähän alkuun nyt heti parit kuvat tämän päivän riekkumisesta.
 |
Nimpparisankarille pari herkkua 🙂 |
 |
Plussapallo 🙂 |
 |
Tätä se on aina, kun ensimmäiset ravinnostot pitäisi saada läpi. |
 |
Mutta osaa se hienosti mennä, kun yhteisymmärrykseen päästään 🙂 |
 |
♥ |
 |
Raviradalla pientä painia, jälleen! |
 |
Mutta kun sen vaivan, niin tulos on niin mahtava! |
Ratsastus itsessään meni todella hyvin, vaikka nyt oli tuota Topille tyypillistä pelleilyä ilmassa. Alkuun mentiin tosiaan kentällä, jonne N oli laitellut ”ratoja” millä saatiin Topsu lämmiteltyä sen aikaa, että maneesi vapautui. Maneesissa sitten jatkettiin puomiverkalla ja pienillä esteillä. Kyllä poitsu innostu, kun tajusi että pääsee tekemään jotain mikä on mieluisinta. Vauhtia kyllä riitti, huhhuh! Lopuksi maastossa lähdettiin käymään, kun N halusi saada kunnon laukkapätkä-kuvat otettua ja maneesissa oli niin surkea valo.
Kotia kun pääsin, niin autoin Nikoa ruoanlaitossa jonka oli aloitellut ja sitten paisteltiin tämän talven ensimmäiset joulutortut! Nami nami. 🙂
Nyt loppuilta vietellään ihan lötkösti sohvan pohjalla. Kävin hautuumaallakin viemässä äidille kynttilän ja piti vielä kotia laittaa parvekkeelle yksi palamaan.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Aiheeseen liittyy