Jokaisen ratsastajan pitää aina palata niihin perusjuttuihin, joita ei voi tehdä liikaa. Lähdettiin Ressun kanssa sillä periaatteella liikenteeseen, että koko ajan takaosan tulee polkea kunnolla ja mun täytyy istua kunnolla. Ei olla laukattu nyt pitkään aikaan, kun olen halunnut keskittyä omaan istuntaan ja siihen missä jalat, kädet sekä katse menee. Tuo kolmikko tekee istumisesta vaikeampaa ja laukoissa korostuu juurikin mun oma vinous niin paljon, ettei tosikaan. Nyt oon vaan yksinkertaisesti palannut niihin perusteisiin ravissa ja käynnissä, jotta lihaksisto muistaisi taas sen suoruuden ja lonkan kireydet helpottaisi sitä kautta. Nyt on ravissa istuminen parantunut huomattavasti! Etenkin kun rentoutan jalat totaalisesti (vatkaa jos on vatkatakseen) ja sitä kautta lähtenyt keskivartaloa laittamaan töihin, on jalat pysyneet paikoillaan ilman ylimääräisiä puristamisia. Pääasiana ollut, etten purista reidellä tai polvella ja jotta jalka pysyy suorana omalla paikallaan ja asennossa.
 |
| Mukamas rankkakin treeni 😉 |
Alkuverkan jälkeen aloin mielessäni kasaamaan itselleni koulurataa, joka tehtiin kokonaan käynnissä sekä ravissa. Niinsanottuun lopputervehdykseen kun tultiin, lähti Ressu ensimmäisellä kerralla karkuun ja ei muutakuin uudelleen herra kuulolle ja siitä takaisin. Ei ihme että Ressun omistaja sanoi pullaponin olevan valkoisten aitojen kammoksuja. 😀
 |
| Melassisiirapit huulissa 😀 |
Tänään alkoi myös tallivuorot. Oikeastaan ne alkoi jo viime viikolla, mutta tänään kävin tekemässä päivätallin ja vielä olisi illalla mentävä uudelleen. Huomenna aamu- ja päivätallit. Samalla sitten Ressun liikutus, kiirettä pitää! 🙂 Tilanteisiin on tulossa isojakin muutoksia, mutta ne pysykööt hiljaisuudessa kunhan kaikki ensin varmistuu. Mutta unelmien saavutus on koko ajan vain lähempänä, etenkin jos asiat menee suunnitellusti.
pilvilinnoja.com 
Jätä kommentti