Valmis olisi aina valmis, senkus kantaisi kamat sisään ja avot! Mutta sitten siinä valmiissa on riskinsä, vaikka edullisesti saisikin – nimittäin talo saattaisi lähteä alta.
Rempattavassa olisi edullinen hinta jo valmiiksi, eikä vaatisi muutakuin keittiöön mamalle leka kouraan ja pari päänaukomista Nikolta ja hänen veljeltään, niin ”puhdas paperi” olisi valmis – saisi tehtyä keittiöstä juuri meidän näköisen, meille tehdyn!
Sekä suhteilla saadaan taatusti hyvä työnjälki hyvällä hinnalla, oli se remontin tarve vaikka sähköjen uusiminen tai lisää seiniä/seiniä pois. Eli kaikki onnistuisi, senkus näytät mitä laitetaan mihinkin ja annat poikien tehdä loput. 🙂
Viimeinen kysymys onkin – jaksanko ja haluanko ottaa tässä tilassa ylimääräistä stressiä remonteista? Enemmin tosin ottaisin sen rempan kuin pelon, että juuri ostettu talo lähtisi alta lunastusoikeuden vuoksi.
Onneksi mitään ei ole päätetty ja maanantaina tiedetään aavistuksen lisää, toivottavasti. Toisaalta kun tänään käytiin pyörähtämässä pintaremonttitalolla, niin kyllä alkoi houkuttelemaan ajatuksena erittäin paljon! Ja alan muutenkin lämpiämään tuolle keittiö ja- kylpyhuoneremontille. 🙂
Vielä 10 viikkoa pitäisi olla pingviininä, vaikka yhtään en enään jaksaisi tätä mahaa raahata mukana. Eikä asiaa auta, että tämä maha vain kasvaa lisää koko ajan ja oleminen vaikeutuu 😉
![]() |
| Rv 30+1 |
Tuntuu, että tuo vatsa olisi valahtanut alemmaksi. En sitten tiedä onko, mutta sintti on hakeutunut alemmaksi lantioon nyt parina päivänä voimakkaammin, kun Maria taas ”tippui” valmiiksi 26 viikoilla. Jaksaa jaksaa!


Jätä kommentti Anonyymi Peruuta vastaus