Laiskasta lihapullasta mieleltään nuoreksi työmyyräksi?

Topilla oli mysteerinen päivä tänään. Menin vasta illalla ratsastamaan, kun oli iltatalli tehtävänä niin oli helppo mennä sinne suoraan Topin liikuttamisen jälkeen. Mun piti ottaa kevyesti, koska eilen illalla kuume oli noussut yli 38 asteeseen, mutta aamulla oli normilämmöt niin ajattelin pelata varman päälle ja jättää hikitreenit väliin tänään.
Topsu oli oikeesti tosi outo.. Kyllä vanhus jaksoi jälleen kiukutella, kun olisi ollut mukamas parempaakin tekemistä, mutta nyt kun keksin sen taikanappulan mitä painamalla herra liikkuu sinne minne mä sen haluan liikkuvan, niin kyllä sitä sitten liikuttiinkin oikein hienosti! Tiivistetysti – alkuverkkaan mahdollisimman paljon väistöjä käynnissä, pysäytyksiä ja peruutuksia. Tällä olen saanut Topiin jotain kummallista työmotivaatiota luotua sekä sen täydellisen keskittymisen siihen itse tekemiseen, että edelleen sanattomaksi vetää. Vielä selkä notkahtelee ajoittain, mutta koko ajan kulkee paremmin ja paremmin! Kunhan itse muistaa pysyä ryhdissä, rentona ja jalat alhaalla(!! -nimim. polvet suussa välillä) niin kyllä se poika tekee! Topi on hoikistunut jotenkin mystisesti, jonka takia mun kroppa kuvittelee sen lihapullana mikä taas ajaa ne polvet suuhun, etenkin laukannostoissa, hehe.

Tänään piti tehdä vain pelkkä ravitreeni. Nostoja paljon, väistöjä, ympyröitä ym. Rentouden hakemista toisinsanoen. Innostuin sitten siitä ihanasta ”mä olen työmyyrä, nyt tehdään” -asenteesta minkä karvainen kaveri tänään omisti, niin päätin ottaa pienet laukkairrottelut. Tässä kohtaa tulee yllätys – maneesissa oli samaan aikaan kaksi tammaa, joidenka läsnäolosta Topi ei tykkää jostain syystä yhtään eikä oikein suostu tekemään mitään ilman kiukuttelua, mutta tänään laukat onnistui tosi hyvin ja rennolla niskalla! Ei ollut sellaista tukkaputkella kaahottamista, vaan rentoa selkä ylhäällä menemistä hyvällä rytmillä.
Mikähän siihen hevoseen on mennyt, kun viime viikosta lähtien on kulkenut kuin unelma? Vai oonko saanut siitä punaisesta langasta kunnolla kiinni, mikä oli kadoksissa niiden pitkien ratsastustaukojen takia? Oli miten oli, täytyy pitää näistä oikeesti hyviksi todetuista jutuista kiinni. Jotain tässä on vissiin tullut tehtyä oikein, koska nykyään pystyn pelaamaan sen pollen kanssa mihin suuntaan vain – pelkällä pohkeella, kun aikasemmin tarvittiin ohjaa avuksi jotta pöllö ymmärsi mitä pyydetiin.

Näillä jatketaan eteenpäin, huomenna otetaan taas laukkaympyröitä ihan ajatuksen kanssa sekä kaikkea muuta kivaa, jos Niko tulee aikaisin töistä. Huomiselle ollaan sovittu S:n kanssa ”vauva”treffit, pääsee Marsa näyttämään kummitädille kävelytaitoja, mitä ollaan harjoiteltu joka päivä! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: