Viikonlopun herkuttelut herkuteltu.

Ja vieläkin tuntuu se kamala ähky, ällötys ja väsymys! Meni koko viikonloppu singotessa joka paikkaan Nikon synttäreiden takia, joita juhlittiin eilen. Viralliset synttärit oli jo torstaina, mutta ei oikein tykätä kutsua paljoa porukkaa arkena.

Lauantai meni Topin liikutuksessa, jatkettiin samaa mitä torstainakin eli hain nopeampaa reagointia pohkeelle, paljon väistöjä ja kuuntelutaidon parantelua. Jätkä oli ihan huippu, vaikka toinen ratsukko oli samaan aikaan! Oijoi! Siitä sitten suoraan kiireellä hakemaan Niko ja Maria kotoa jotta päästiin kauppaan.
Kotona odotti sitten mokkapalojen teko, kakun täyttö sekä se kamala siivousurakka.. Vihaan siivoomista, etenkin jos on ennestään kamala stressi päällä ja kun aikaa ennen Marian iltajuttuja ja rauhoittumista oli niin vähän, että kiireellä piti kaikki tehdä. Samalla sitten muuteltiin meidän eteisessä järjestystäkin! Miten me aina keksitään tehdä kaikki mahdollinen ja mahdoton silloin, kun aikaa olisi vähiten… Päästiinpähän jo 11 illalla sänkyyn ja nukkumaan.

Sunnuntaina siivoilu jatkui. Nikon äiti on siivousfriikki ja hän näkee pölyä sielläkin, mistä sitä ei uskoisi näkevänsä, joten kaikki pöytäpinnat, mikro, kaapinovet ym. Kakun koristelu (ja siitähän tuli tuttuun tapaan ruma kuin sian pylly) ja sitten jo appivanhemmat tulikin.
Maria näytti vähän kävelytaitoja, vaikka ne ovatkin muutama hassu askel olkkarin pöydän ja sohvan väliseltä matkalta, mutta on sekin jo jotain!
Ehdittiin appivanhempien ja isäni vierailun välissä tilaamaan pitsat ja vietyä Maria hetkeksi nukkumaan.
Hetki heräämisen jälkeen isäni ja hänen avokkinsa jo tulikin, ja sitten taas syötiin kakkua.. Sitten tulikin ystäviä käymään, ja tuntui että nukahdan pystyyn vaikka koko päivän aikana oltiin lipitetty yli 3 pannullista kahvia. En kyllä yhtään sitä väsymystä ihmettele, olin joutunut pistämään tarjoiltavia esille, täyttämään astianpesukonetta ja hoitamaan Mariaa kun Niko viihdytti vieraita. Hassua sinänsä, etten mä koskaan saa istua rauhassa, edes omilla synttäreillä kun miehen retale viihdyttää vieraita kun mä tarjoilen. Reilu peli on persuuksista. 😀

Mariakin nousi seisomaan eilen lattialta suorille jaloille ilman mitään tukea! Otti paljon askeleita ja Nikon tuella käveli pidempiä matkoja. Kohta joudutaan pikkusen perässä juoksemaan, kun kova hinku on päästä kulkemaan jalkojen päällä. 🙂

Mutta nyt lähden syöttämään Marialle aamupuuron, kun se tuossa lattialla höpisee itsekseen ja sormimaalaa maitotipoilla lattiaan. 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: