Tämä kuukausi on ollut jo 3 vuotta vaikeaa aikaa. Äitienpäivä oli osaltaan henkisesti raskas, eikä nämä pääty siihen. Nämä tulevat viikot saattaa aiheuttaa hieman hiljaisempia aikoja blogiin, kun lähestytään kovaa vauhtia loppukuuta. Siitä enemmän jossain välissä.
Puhuttiin eilen Topin omistajan kanssa facebookissa Topsun kintuista, kun lämpöilevät ja keräävät nestettä aika ajoin. Nyt oli päätetty, että H lähtee Topin kanssa loppukuusta klinikalla käymään, että selviää mikä jaloissa on, mikä taas tarkoittaa meillä kevyempiä päiviä ja linimentin laittoa.
Kyllähän H kysyi, että haluanko jatkaa klinikalla käyntiin saakka kevyttä liikuttelua vai pitää taukoa tämän ajan, mutta mielelläni teen Topin kanssa muutakin kuin hinkkaan tukka limassa koulutreeniä. 🙂
Tänäänkin mentiin kevyesti kentällä, paljon käyntityöskentelyä ja ravihommeleita. Lähinnä nostoja sekä rentoa, mutta samalla eteenpäin pyrkivää jumppaa. Topilla on tapana jäädä ravissa töpöttelemään (tästä videopätkääkin koneella), ja sitä ollaan työstetty valmennuksesta saakka.
Onneksi Topi ymmärtää, että ei pääse luistamaan hommista töpöttelyllä, vaan täytyy kunnolla mennä ja rentona että pääsee helpommalla ja nopeammin takaisin syömään.
Loppukäynnit mentiin sitten tekemään pitkin ohjin maastoon. Huomiseksi en ole vielä päättänyt mitä keksitään. Kävelypainotteinen tulee, mutta en tiedä mennäänkö maastakäsin molemmat vai ilman satulaa. Sen näkee huomenna. 🙂
Ennen tarhaan vientiä annoin Topin vielä hienosta työskentelystä pupertaa vihreää, kun siitä aina niin kovasti innostuu! 🙂
![]() |
Topi alias Tukkajumala 🙂 |
![]() |
Omnom 🙂 |