Kategoria: uniongelmat

Hulinaa ja turhautumista

Pitkä tauko ehtinyt taas tulla mittariin, mutta ei vain ole jaksanut! Arjet on niin täynnä, kun klo 5 aamulla soi herätyskello jotta ehdin seiskaan töihin. Kolmelta lähden ajamaan kotiin, haen Marian hoidosta ja Ressu-päivinä käyn periaatteessa vain pieraisemassa kotona ja lähden tallille. Illat menee simahdellessa sohvalle jo ennen Marian nukkumaanmeno aikaa, joten en ole jaksanut edes bloggeria avata.

Yöt menee erittäin huonosti, kun Maria änkeää meidän väliin ennenkuin olen ehtinyt syvään uneen ja Mialla on jotkit ihmeen hulinat menossa. Puoliyötä vain kikattelee ja ölisee omassa sängyssään, mutta silti yöunilta herää vähän ennenkuin lähden ajamaan töihin. Unet on ollut arkisin tosi vähissä, joten viikonloppuisinkaan en kummiskaan osaa nukkua ysiä pidempään.
Miallakin kaiken lisäksi kovat harjoitukset selältä mahalteen kääntymisen kanssa, joten meillä on totaaliraivoaja kotona – ei malta edes päiväunia nukkua!

13.11.2015

Treenitkin Ressun kanssa on ollut välillä aivan päättömiä, oikeastaan sen jälkeen kun ilmat alkoi todenteolla viiletä, on pullaponiin tullut jotain duracell-voimaa kun koittaa joka tilanteessa kuskata mua pitkin kenttää ja voitte kuvitella pitkän sateisen kauden aikaan, että kura on lentänyt. 😀
Välillä tullut niin tiukkoja u-käännöksiä, että ihme on käynyt kun selässä on joka kerta pysytty.

Märkä ja aivan totaalisen kuran peitossa – putsaamiseen meni melkein tunti! 😀 // 10.11.2015

Onneksi eilen satoi sitten koko kuukauden edestä lunta! Piha piti jo eilen kolata ensimmäisen kerran ja yön aikana sitä oli tullut niin paljon, että meidän pihassa olevan puun pari isoa ja paksuhkoa oksaa oli katkennut juuresta saakka, kun ei ollut kestänyt lumen painoa. Pitää alkaa jo harkitsemaan lumien pudottamisia, kun katolle päässyt sitäkin kertymään. 

Oksa tukki koko pihasta poistumisen reitin, ei paljoa Honda tuosta mahtunut 😀 22.11.2015

Saa nähdä, miten pohjoisemmassa Laukaassa on lunta, kun oli tarkoitus Ressu käydä liikuttamassa – pääseeköhän jopa kahlaamaan kentällä. 🙂

Täytyy yrittää saada jostain lisää virtaa itsellekkin, että jaksaisi painaa nämä päivät läpi.

Yölliset kauhukohtaukset

Kauhukohtaukset alkoivat suunnilleen 1,5-2 kuukautta sitten. Alkuun kohtaukset kesti parisen minuuttia eikä olleet kovin rajuja, mutta nyt ovat vain pahentuneet kerta toisensa jälkeen. Eilen tuli pahin koskaan, Maria näytti kouristelevan ja huusi kuin tapettava. Kohtaus uusiutui lievempänä pari kertaa yön aikana, mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Oli muuten aikamoinen väsy töissä, kun koko yö oli mennyt valvoessa.

Englanninkielinen kokemus lapsen kauhukohtauksesta, KLIK
Mistä sitten on kyse? 
Kauhukohtaus on eräänlainen valvetila kesken unen, jossa lapsi on unessa mutta itse unessa on hereillä ja saattaa luulla näkevänsä jotain pelottavaa. Silmät ei reagoi mihinkään, eli on aivan pihalla eikä muista aamulla mitään, mitä yöllä on tapahtunut. Aamuisin on vain väsyneempi kuin yleensä, kun yö on mennyt levottomasti. 
Kauhukohtauksen aikana lapsi voi muuttua väkivaltaiseksi, huutaa kauhuissaan tai lähteä haahuilemaan vähän kuin paetakseen jotain.
Maria esimerkiksi viime yönä oli tilassa hukannut varmaankin ainukan (tärkein unikaveri) ja kun tarjosimme sitä, alkoi itsensä hakkaaminen ja tilannetta pakoon karkaaminen. 
Ennen eilistä en ole järkyttynyt kohtauksista millään tavalla, mutta eilen en pystynyt nukahtamaan ja itselle tilanteen rauhoittaminen kesti todella kauan. 
Olen pitänyt kohtauksista kirjaa vajaan kuukauden, jotta tarvittaessa on jotain dokumenttia mitä näyttää esimerkiksi neuvolassa taikka lääkärillä, jos siihen tilanteeseen joudutaan.
Univaje alkaa vaivaamaan koko perhettä ja pahinta on, että miten koko perhe jaksetaan kun vauva syntyy ja jos nämä kohtaukset vain pahenevat?
Onko muita, joiden lapset kärsivät kauhukohtauksista? Onko loppuneet itsekseen vai oletteko saaneet jotain apua lapselle?
Aiheesta voi lukea lisää mm. näistä linkeistä
Katja Vallin haastattelu Studio55:ssä

Vain vuohenjuusto mielessäin

Oli mukamas niin tuhottoman monta postausideaa mielessä, mutta sitten facebookini seinälle ilmestyi kuva ruoka-annoksesta, jossa oli vuohenjuustoa ja sille tielle jäätiin – se kirotun juusto pyörii mielessä ja siihen liittyvät mitä kummallisemmat mielihalut, mm. paistettua vuohenjuustoa suklaakastikkeella (sillä jäätelön kanssa syötävällä), wut?!

Jospa tässä viikonlopun aikana saisi mieltä nollattua sen verran, että saisi vähän erikoisemman postauksen kirjoitettua. Olisihan mulla tiistaihin mennessä käännettävä yksi ruotsin tehtävä suomeksi, parin kurssin lopputyötä helmikuuhun mennessä, muutamat matikanlaskut maanantaiksi joita en ymmärrä mitenkään päin ja nukuttava univelkoja pois. Tänäänkin yliväsyneenä ja ajantajun kadottaneena lähdin koululle liian aikaisin, kun lukujärjestyksessä luki klo 10:00 alkavaksi niin olin itse jo paikalla 8:15… 😀

Instagramiinkin ilmestyi erittäin kummallinen kuva – ensimmäinen kuva raskausmahasta!

Rv 16 – 30.1.2015

Nyt se on sielläkin julkista, hupsista keikkaa. Pitääpä alkaa muutenkin päivittelemään useammin, kun uuden puhelimen myötä on parempi kamerakin koko ajan mukana. 😉

Loppuun parit mielenkevennykset onedriven kätköistä:
Tytär tullut äitiinsä – vai toistenpäin? 😀 23.01.2015
23.01.2015

Banneripäivitystä – taas!

En sitten osaa tyytyä mihinkään koskaan, ehkä se on tuon viime yön valvomisen syytä ettei jaksa mikään oikein miellyttää.

Blogi oli myöskin jonkin aikaa katsojilta piilossa, jotta sain rauhassa mallailla ja hermoilla noiden kuvien kanssa. 🙂 Nyt tuo saa kelvata, onpahan ainakin ehkä aavistuksen yksinkertaisempi kuin aikaisempi ja tuntuu istuvankin paremmin taustaan ja ylipäätänsä blogiin. 🙂

Mulle tuli nyt sen viime kertaisen flunssan jälkitaudit.. Kuristava tunne kurkussa ja rintakehässä ja pää on kuin pumpulia sekä tähän päälle viime yön unisaldo 4,5 tuntia, kun Maria valvotti taas vaihteeksi.

Huomenna sitten kokeilemaan töitten tekoa ja pitäisi vähän jo alkaa suunnittelemaan Marian synttäreitäkin, mutta mitään suurempia juhlia ei todennäköisesti pidetä. 🙂
Nyt viltin alle pelaamaan The Sims 4:sta, kun Niko ja Marsa nukkuu univelkoja kiinni. 🙂

Miten yöt on mennyt?

Tunteet oli sekavat – meneekö itkemiseksi vai tekeekö likka ihmeteon ja suostuu nukkumaan kuin vettä vain?

Noh, jotain tältä väliltä. Ensimmäisenä yönä Maria sai hepulin, kun jostain kumman syystä nostettiin tyttö sänkyyn (ehei, olisi pitänyt antaa itse varmaankin kiivetä). Muutaman minuutin annettiin huutaa sängyssä ja päätettiin että kokeillaan iltasatua, jos vaikka sillä rauhottuisi. Yksi satu ja likka oli täydessä unessa.

Yöllä ennen meidän nukkumaanmenoa alkoi kuulumaan jotain kitinän tapaista joka sitten loppui melkein heti. Todennäköisesti oli solmussa mutta vaihtoi varmaan asentoa paremmaksi, jolloin lopetti itkuntapaiset.

Aamu sitten olikin hauska. Itse lähestulkoon koko yön valvoneena (miten niin hysteerinen äiti, että lapsi voi tippua pyörimällä laitojen yli? :D) ja juuri uudelleen nukahtaneena alkoi kuulumaan herätyshuutoa viereisestä huoneesta kellon näyttäessä 05:50.. Niko uhrautui, koko yön kuorsanneena nousemaan ja Maria siellä oli kuulemma sängyssä istunut ja odotellut että joku auttaa sieltä pois. Koko iltapäivän oli rampannut sänkyyn ja sängystä pois ja yhtäkkiä keskellä yötä ei tiennytkään että voisi nousta leikkimään legoilla. 😀

Seuraava yö se vasta huonosti menikin, kun koko yön Maria itkeskeli eikä millään halunnut rauhoittua. Monta satua jouduttiin lukemaan ja silti todella levotonta oli. Herättiin huonosti nukutun yön takia vasta 06:30 ja onneksi tämä päivä olikin yllätyksekseni vapaa, joten ei tarvinnut siitä stressata eikä lähteä yliväsyneenä töihin.

Väsynyt äippä pääsi Marian hoidettavaksi. Talkkipurkilla päähän koputtelua ja hiusten paijailua. On se ihana! ♥

Tänään olikin sitten touhupäivä, kun saatiin parista asunnosta tarjous, joten käytiin ne tsekkaamassa. Maria viihtyi toisessa asunnossa todella hyvin! Otti jopa kengät pois ja alkoi viipottamaan kikattaen käyden joka nurkan läpi! Kuten arvata saattaa, muutetaan kyseiseen asuntoon virallisesti 1.11. mutta saadaan avaimet jo kuukauden päästä. Hidas ja rauhallinen muutto siis tiedossa! Jos kiinnostusta on, niin voin uudesta kodista tehdä sitten esittelypostauksen, jos vain mielenkiintoa riittää. 🙂

Selvisi myös, että mahdollisesti hampaat on aiheuttanut edellisten öiden levottomuudet. Näkkileipä on ollut tänään hitti ja taannuttanut samalla kiukkua pois. Buranan voimalla toivottavasti saisi tyttö nukkua kunnolla yön. 🙂