Petteri, Petu, Petunia – rakkaalla lapsella on monta nimeä.
- Amerikkalais-ranskalainen lämminverinen
- Syntynyt 2009 Ruotsissa
- Tullut Suomeen 2014
- Ylläpidossa 06/2017, loppuelämän kestävään ylläpitoon siirtyi 05/2019
- Nimet vaihdettiin papereihin 10/2021
Petterin leipätyöksi oli suunniteltu ravurin ura, mutta juoksu ei luistanut Ruotsissa kuin Suomessakaan, tammikuussa 2016 viimeisen startin jälkeen aloitti ratsun opinnot. Petteri on entisen pomoni hevonen ollut kesästä 2016 jolloin osallistui 1-2 kertaa viikossa ratsastustunneille. Vielä nykyisellä tallilla kerran viikkoon kävi tunneilla tammi-helmikuuhun saakka, maaliskuussa (-17) alkoi meidän liikutussuhde. Petu tuli mulle virallisesti ylläpitoon saman vuoden kesäkuussa.
Omistukseen tuli vähän yllättäen lokakuussa 2021, kun edellinen omistaja näin toivoi käyvän.

Petu on luonteeltaan herkkä mutta todella nöyrä. Yrittää parhaansa, mutta vaatii ratsastajalta reiluutta ja tilannetajua. Osaa jallittaa ja tylsistyessään keksii kyllä keinoja päästä luistamaan hommista. Vaatii luottamuksen ihmiseen, jotta olisi paras mahdollinen versio itsestään, enemmän yhden ihmisen hevonen vaikka sietääkin esimerkiksi meidän vuokraajat.
Petu on parhaimmillaan kun tehdään monipuolisesti. Tämän vuoksi olen ottanut tavoitteeksi käydä useammin maastossa myös ratsain, paljon käydään maastakäsin talutellen. Maastossa vielä jonkin verran jännittää, mikä näkyy säpsymisenä ja hallittuna ”poistun paikalta” -kääntyilemisenä. Ruuna on kyllä todella taitava, ongelma onkin enemmän oma pää vanhojen traumojen vuoksi.

Osaa toimia myös opetusmestarina – Maria on muun muassa päässyt jo raveja ottamaan mun juostessa juoksutusliinan kanssa vierellä.
Kaiken kaikkiaan tehdään kaikkea puomeista/kavaleteista ohjasajoon, maastoiluun, juoksuttamiseen, lenkkeilyyn ja perus maastakäsittelyyn (siedättämiset ym). Kokeiltiin myös irtohypyttämistä vuosien tauon jälkeen ja hyvällä tekniikalla hyppää, vaikka ihan estehyppelöt on jätetty jo muutama vuosi sitten pois.
Päädyttiin myös käymään ensimmäistä kertaa valkoisten aitojen sisällä elokuussa 2024. Tarkoitus olisi hakea ratavarmuutta vielä ainakin vuonna 2025, vaikka pitkään olin sitä mieltä että kisoihin ei osallistuta.
